Nostalginen Turku: Pientä porua Paasikivestä
Turkulaislähtöinen kuvanveistäjä Harry Kivijärvi (1931–2010) oli eräs Suomen menestyneimmistä kuvataiteilijoista. Valtakunnallisesti hänen tunnetuin teoksensa on presidentti J.K. Paasikiven muistomerkki, joka valmistui pienen kohun saattelemana vuonna 1980. Kivijärvi veisti myös kaikkein pitkäaikaisimman presidenttimme, Urho Kekkosen, hautapaasin vuonna 1987. Hänen kädenjälkensä on pysyvästi esillä myös kotikaupungissa Turussa.
Paasikiven muistomerkki oli aikanaan Suomessa ensimmäinen abstrakti monumentti, jonka kohteena oli valtiopäämies. Tämä kirvoittikin melkoisen julkisen keskustelun varsinkin konservatiivisemmissa piireissä. Eduskunnan kupeessa sijaitseva monumentti koostuu kahdesta kivipaasista ja vääräleuat nimesivät Itä ja länsi -teoksen uudestaan ”Juho Kustiksi ja Alliksi”.
Pikkuhiljaa teokseen kuitenkin totuttiin, eikä sitä tänä päivänä ihmettele enää kukaan.
Kivijärvi on monen muun tunnetun taitelijan tapaan Turun piirustuskoulun kasvatteja. Hän opiskeli siellä vuosina 1947–50. Hän löysi vuosien varrella itselleen ominaisen ja varsin tunnistettavan tyylin. Kivijärvi veisti mustasta kivestä ei-esittäviä muotoja ja niiden pinnoissa vuorottelivat huolella hiottu sileys sekä vastapainoksi jätetty alkuperäinen rosoisuus.
Hän oli kuitenkin selvästi mieltynyt tiettyihin muotoihin ja ne toistuivat hänen teoksissaan. Eräs tällainen muoto oli egyptiläisen feluki-veneen purje. Kivijärvi ottikin muotomallinsa lähinnä rakennetusta ympäristöstä, eikä niinkään luonnosta, vaikka luonnonmateriaaleja käyttikin.
Hän oli myös erittäin kiinnostunut taiteen traditiosta. Eli töissä ilmenivät myös klassiset aiheet, mutta taiteilijan itsensä tulkitsemalla tavalla.
Taiteilijan perikunta lahjoitti kesällä 2014 Turun kaupungille Teema-nimisen lyijyveistoksen, joka on vuodelta 1965. Se löytyy Hirvensalon Kaistarniemestä läheltä taiteilijan lapsuudenkotia. Vuonna 1968 valmistui Turun yliopistonmäelle kolmea kansallista suurmiestä kuvaava Runeberg, Lönnrot, Snellman. Tuomiokirkkopuistoon valmistui kahta vuotta myöhemmin Aamuruskon mies, jonka kohteena on 1800-luvun alun autonomiavuosien suomalaisen kansallistunteen herättäjä ja puolesta puhuja, Adolf I. Arwidsson.
Kivijärvi sai Pro Finlandia -mitalin jo vuonna 1970 sekä Ars Fennica -elämäntyöpalkinnon vuonna 2003. Hän osallistui Suomen edustajana Venetsian, Sao Paulon ja Pariisin kansainvälisiin biennaaleihin.
Heikki Möttönen














