Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 107 200 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksesta. Neljäsosalla kotitalouksista nettovarallisuutta oli yli 260 900 euroa ja neljäsosalla alle 10 700 euroa. Varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet.

Nettovarallisuuden keskiarvo oli noin 206 600 euroa kotitaloutta kohti eli liki kaksinkertainen mediaaniin nähden. Suhde kuvaa varallisuuden keskittymistä varakkaimpaan kymmenesosaan, joka omisti noin 47 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2016. Viisi vähävaraisinta kymmenystä eli puolet kotitalouksista omisti noin 6 prosenttia nettovarallisuudesta.

Varallisuuserot kasvoivat jonkin verran vuodesta 2013 vuoteen 2016, sillä varakkaimman kymmenesosan osuus nettovarallisuudesta kasvoi. Tilaston menetelmämuutokset vaikeuttavat pitemmän aikavälin tarkastelua, mutta vuoteen 1994 verrattuna varakkaimman kymmenyksen varallisuusosuus on noussut selvästi.

Varallisuustutkimuksen nettovarallisuus saadaan laskemalla yhteen reaali- ja rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat. Kotitalouksien yleisimmin omistamat varallisuuslajit olivat talletukset, kulkuvälineet (73 % kotitalouksista), oma asunto (66 %) sekä pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset (41 %). Varallisuuden arvolla mitattuna oma asunto oli selvästi merkittävin varallisuuserä, sillä sen osuus kokonaisvaroista oli noin puolet.

Velkaa oli kolmella kotitaloudella viidestä (58 %). Noin 18 prosentilla velkaantuneista kotitalouksista velan määrä oli yli kolminkertainen vuosituloihin nähden vuonna 2016. Kotitalouksia, joiden velkaantumisaste on yli 300 prosenttia, oli vielä 1990-luvun lopussa vain muutama prosentti velkaantuneista. Sen sijaan jos suuria velkoja mitataan velkojen suhteella kokonaisvarallisuuteen ja asetetaan suurien velkojen raja-arvoksi 75 prosenttia, suurien velkojen osuus on pysynyt lähes ennallaan 1990-luvun lopulta alkaen. Vuonna 2016 joka neljännellä velallisella kotitaloudella velan määrä ylitti 75 prosenttia kotitalouden varoista.

Noin kuusi prosenttia kotitalouksista oli luottorajoitteisia vuonna 2016, mikä oli yhtä suuri osuus kuin vuonna 2013. Useimmin luottorajoitus koski yksinhuoltajatalouksia, joista 15 prosenttia ilmoitti kohdanneensa ongelmia luotonsaannissa.

Luottorajoitteiseksi kotitaloudeksi määritellään kerättyjen tietojen perusteella kotitalous, joka on hakenut lainaa haastatteluajankohtaa edeltäneen kolmen vuoden aikana, eikä saanut hakemaansa lainaa heti eikä myöhemmin, on hakenut lainaa, mutta saanut sitä hakemaansa määrää vähemmän tai joka ei ole hakenut lainaa, koska arveli, ettei saisi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)