Liikenneviraston vuosittainen kilpailutuskierros maanteiden päivittäistä hoitoa koskevista urakoista on ratkennut. Kilpailutusvuorossa oli 19 tänä vuonna alkavaa urakkaa ja suurimmassa osassa niistä urakoitsija vaihtuu.

Kilpailutetut urakat olivat Lahti, Heinola, Loimaa, Merikarvia, Kristiinankaupunki, Alavus, Tampere, Sastamala, Kiuruvesi, Pielavesi, Savonlinna, Viinijärvi, Jyväskylä, Keuruu, Oulu, Siikalatva, Pyhäjärvi, Pello ja Rovaniemi. Tarjouksia tuli hiukan vähemmän kuin edellisellä kierroksella, keskimäärin 3,5 hyväksyttyä tarjousta urakkaa kohden. Yhdeksän eri toimijaa osallistua tarjouskilpailuun, mutta urakat jakaantuivat lopulta vain neljän urakoitsijan kesken. Tarjousten yhteenlaskettu arvo oli 220 miljoonaa euroa.

Alueurakoiden keskeisiä tehtäviä ovat talvikunnossapito, sorateiden pinnan hoito, viher- ja puhtaanapitotyöt, erilaisten varusteiden ja laitteiden kuten liikennemerkkien kunnossapito, päällysteiden paikkaukset sekä osallistuminen osaltaan tilaajalle kuuluvien viranomaistehtävien hoitoon. Hoitotöiden valvonnasta vastaavat ELY-keskukset.

Lemminkäinen Infra Oy kasvatti markkinaosuuttaan eniten (+3,6 %) voittamalla kolme uutta urakkaa. Suurimman markkinaosuuden menetyksen (-5,9 %) koki Destia Oy heidän voittaessaan neljä vanhaa sekä kolme uutta urakkaa, mutta häviämällä samalla kahdeksan vanhaa urakkaa. NCC Suomi Oy (+1,5 %) ja YIT Rakennus Oy (+0,9 %) onnistuivat myös kasvattamaan osuuttaan.

Syksyllä uuden urakkakauden alkaessa Suomessa on käynnissä yhteensä 79 urakkaa, joita hoitaa edelleen kuusi eri urakoitsijaa.

Ykkösenä on edelleen Tieliikelaitos/Destia Oy 51,0 prosentin osuudella (56,9 %), kakkosena YIT Rakennus Oy 26,2 prosentin osuudella (25,3 %), kolmosena Lemminkäinen Infra Oy 10,0 prosentin osuudella (6,4 %), nelosena NCC Suomi Oy 8,1 prosentin osuudella (6,6 %), viitosena Savon Kuljetus Oy 3,9 prosentin osuudella (4,0 %) ja kuutosena Kuljetus- ja vihertyö Tapio Pahkakangas 0,8 prosentin osuudella (0,8 %).

Maanteiden hoidon hinnat pysyivät valtakunnallisesti katsottuna edellisvuoden tasolla, mutta selviä alueellisia eroja urakoiden hinnoissa on havaittavissa. Valtakunnan tasolla saatujen tarjousten yhteenlaskettu hinta oli neljä prosenttia pienempi kuin tilaajan kustannusarvioiden summa. Urakkakohtaisesti erot vaihtelivat -13,4 prosentista +25,6 prosenttiin. Toiseksi tulleiden tarjousten hintaero voittajaan pieneni edellisestä vuodesta. Toiseksi tulleen tarjoushinnan ero voittajan hintaan oli keskimäärin 6,4 prosenttia.

Eri vuosina kilpailutettavien urakoiden hintavertailu on kuitenkin varsin vaikeaa. Tämä johtuu siitä, että vuosittain kilpailussa on hyvin erityyppisiä urakoita. Esimerkiksi päällysteiden paikkaukset ovat mukana pääosassa alueurakoita, vaikka niitä teetetään myös erillisissä urakoissa. Alueurakoiden vaatimuksiin saatetaan tehdä muutoksia. Vuonna 2016 kalustoon kohdistuvia vaatimuksia lisättiin.

Suurin osa (15) alueurakoista kilpailutettiin avoimella kahden kuoren menettelyllä. Näissä tarjousten valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli laatuarvion rajan ylittäneiden osalta halvin hinta.

Merikarvian ja Kiuruveden tarjouspyynnöt tehtiin Cloudia-järjestelmällä (Hanki-tarjoajaportaali) hankintalain mukaisella avoimella kahden kuoren menettelyllä. Tarjousten valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli laatuarvion rajan ylittäneiden osalta halvin hinta.

Rovaniemen kilpailutus toteutettiin sähköisenä kilpailutuksena Cloudia-järjestelmällä. Hankintamenettelynä oli hankintalain mukainen avoin menettely. Tarjouksen valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuuttaja ja perusteena oli paras hinta-laatusuhde. Hankinnassa käytettiin laatulupauksia. Lupauksilla tarkoitetaan tarjouspyynnössä esitettyjä laatutekijöitä, joihin tarjoajalta haluttiin lupauksia. Laatulupaukset perustuvat mittareihin, joita käytetään laatulupauksen todentamiseen.

Lahden alueurakassa hankintamenettelynä oli hankintalain mukainen tarjousperusteinen neuvottelumenettely. Tarjouksen valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta ja perusteena oli paras hinta-laatusuhde. Urakkamuotona on hoidon johto urakka (HJU).