Kupittaan Savi Oy:n keramiikka- ja tiilitehdas perustettiin Turkuun vuonna 1921. Yhtiön tuotevalikoimaan kuului tiiliä ja laattoja sekä erilaisia keraamisia käyttö- ja koriste-esineitä. Kupittaan Saven keraamiset esineet ovat tänä päivänä kovaa valuuttaa keräilijöiden keskuudessa. Yksi syy on varmasti se, että Kupittaan Saven tarina päättyi valitettavaan konkurssiin vuonna 1969.

Turun ja saviteollisuuden historia ulottuu kuitenkin jo 1700-luvun alkuun. Kupittaan Tiilitehdas aloitti tiilien teollisen valmistuksen ja raaka-aineena käytettiin silloinkin Aurajoen töyräiden savea. Tuotanto jatkui seuraavan vuosisadan puolella Kupittaan Tiilitehtaan nimissä, joka yhtiöitettiin Kuppis Tegelbruksbolagin nimissä vuonna 1896. Vuonna 1918 perustettiin Kupittaan Saviteollisuus Oy, joka ajautui konkurssiin heinäkuussa 1921. Uudenuutukainen ja perusteilla ollut Kupittaan Savi Oy hankki sitten tehtaan konkurssipesältä.

Kupittaan Savella oli alusta asti vauhti päällä ja se kehittyi nopeasti Suomen monipuolisimmaksi savitehtaaksi. Vuonna 1933 tuotekehitys eteni siihen pisteeseen, että ulos alkoi Suomen ensimmäisiä tulenkestäviä tiiliä. Raaka-aineet haettiin edelleen Halisista.

Yhtiön sympaattinen symboli oli ”savipässi”. Kupittaan Savella oli oma pieni rautatie, jota pitkin savipässi kuskasi raaka-ainetta jokirannasta Hämeentien yli tehtaalle. Savipässille rakannettiin vuonna 1939 silta, jolloin se pääsi myös joen vastarannalle. Nummenpakan pikkupojat leikkivät radalla joskus uhkarohkeastikin, eikä onnettomuuksiltakaan vältytty. Savirataa pitkin huristeltiin viimeisen kerran vuonna 1964.

Yhtiön koristepuolen tuotteet saivat kansainvälistä tunnustusta niin Pariisin vuoden 1937 maailmannäyttelyssä kuin Milanon triennaalissakin.

Tunnettuja tuotesarjoja ovat muun muassa Matti ja Maija -veistokset ja Pyykkärit-sarja. Kupittaan Saven tuotteilla oli aitoustunnisteina eri vuosikymmeninä vaihtuneet massaleimat. 1920-luvulla yhtiön koriste-esineet ja astiat valmistettiin punasavesta. Alkuvuosien jälkeen rinnalla käytettiin myös brittiläistä valkosavea. Näiden tuotteiden pohjalta löytyi usein hieman epäselvä ”KS OY TURKU” -leima. Kun vienti pääsi vauhtiin 1930-luvulla, oli leimamerkintä joko ”KUPITTAA” tai ”MADE IN FINLAND”.

Sotien jälkeen siirryttiin tussimaiseen Made in Finland –merkintään. Esineissä oli myös suunnittelijan ja itse tekijän nimi. 1950- ja -60-luvuilla tuotteista alkoi löytymään kultaisia Kupittaan tarroja, jotka tunnisti Piispa Henrikin hahmosta.