Nostalginen Turku: Koulukunnan kuningatar
Modernistimaalari Hilkka Toivola kuului Ryhmä 9:ään sekä taiteilijayhdistys Arte ry:n perustajajäseniin. Ryhmä 9 oli turkulainen vuonna 1951 perustettu sisäpiirin taiteilijaryhmittymä, jonka keskushahmo oli Otto Mäkilä. Ryhmää yhdisti Turun koulun henki, eli lyyrinen, mielikuvituksellinen moderni ilmaisu joka sivusi surrealismia.
Niin sanottua Turun koulukuntaa oleva ryhmä toimi kaikkiaan kahdeksan vuotta ja hajosi, koska yhteistä taiteellista päämäärää ehkä enää löytynyt. Toivola toimi myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana 1940-luvulla sekä toiseen otteeseen vuodesta 1964 lähtien. Hän päätti uransa piirustuskoulussa talon rehtorina vuonna 1973.
Toivolan puoliso, taiteilija Otso Karpakka, kuului samoihin taitelijaryhmiin ja pariskunta piti yhtä lähes 60 vuotta. Pariskunnan omia itsenäisiä taiteellisia suuntauksia puolin ja toisin puolisosta riippumatta on aina myös korostettu. Wäinö Aaltosen museo järjesti pariskunnan elämäntyöstä laajan näyttelyn vajaa yhdeksän vuotta sitten. Samalla heistä julkaistiin kirja.
Rautatieläisperheeseen syntynyt Toivola opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1932–35. Hän sai samaan aikaan myös viran Valtion rautateiltä, mutta työt loppuivat samoihin aikoihin kuin opiskelut. Lyhyehkön VR-aikansa jälkeen Toivola tiesi, että taide veisi lopullisesti mennessään. Jos oli päivätyö imenyt aikaa, niin nyt piirustuskoululla pystyi olemaan aamusta iltaan. Toivola sai koulusta lopulta primuksen paperit.
Vuonna 1935 Toivola näytti julkisesti ensimmäisen kerran töitään. Hänen sielullista elämystään kiiteltiin ulkopuolelta jo alkutaipaleelta lähtien. Myös freskomaalaus kiinnosti, mutta homma lähti jähmeästi käyntiin. Toivola orientoitui urallaan sen jälkeen lasiin ja kipinä siihen syttyi, kun hän kävi Firenzessä Giovanni Tollerin opissa. Toivola palkittiin vuonna 1943 Turun uuden siunauskappelin seinämaalauskilpailussa.
Hilkka Toivola tekikin runsaasti lasimaalauksia juuri kirkkoihin. Pariskunnan yhteistyönä syntyi myös suuria freskoja. Hänen lasimaalauksiaan on Varsinais-Suomen seudulla Mikaelin kirkossa ja Vehmaan kirkossa sekä Rettigin palatsissa, Ruskon terveyskeskuksessa ja Turun tullipaviljongissa. Vuonna 2002 menehtyneelle Toivolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1970.













