Ennen syyskuun loppupuolella julkaistua Eläköön-levyä Jonna Tervomaa vietti hiljaiseloa lähes viisi vuotta. Joulukuussa 2008 päättyneen kiertueen jälkeen Tervomaa on keskittynyt perhe-elämään. Eläköön-levyä edeltänyt Parempi loppu ilmestyi yli kuusi vuotta sitten. Tervomaan mukaan uusi tuleminen on kuitenkin enemmän jatkoa aiemmalle uralle kuin täysin uusi alku.

– On tämä selkeää jatkumoa aikuisena tekemälleni uralle. En koe, että artistikuvani tai suhtautumiseni musiikin tekemiseen olisivat merkittävästi muuttuneet. Kokemus ei tunnu rutiinina vaan mielettömänä voimavarana. Osaan nauttia tilanteesta ja lavalla olemisesta aiempaa enemmän, Tervomaa sanoo.

Täysin irti musiikista Tervomaa ei ole taukonsa aikanakaan ollut. Häntä on kuultu Ismo Alangon sekä Nieminen&Litmanen-duon levyllä. Keikkatuntumaa hän on pitänyt yllä vierailemalla muun muassa Hoedownin keikoilla.

– Osa vierailuprojekteista on ollut aika erikoisiakin juttuja. Ne ovat kuitenkin olleet tosi tärkeitä, koska minulle oli tärkeää päästä irti siitä normaalista syklistä, jossa tehdään levy ja käydään keikoilla ja sitten tehdään taas levy, Tervomaa sanoo.

Omaa paluukiertuetta on nyt takana muutama keikka. Tervomaa myöntää jännittäneensä kiertuetta tavallistakin enemmän.

– Jännitän kaikkia keikkoja aina jonkun verran, mutta nyt on ollut vielä astetta enemmän jännitystä. Olen tavallaan jännittänyt koko tätä juttua. Miten uusi musiikki toimii livenä, miten yleisö löytää keikoille, miten se ottaa vastaan, miten uusi bändi toimii...

– Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin. Jyväskylän Lutakon tapaisissa perinteisissä keikkapaikoissa varsinkin tuntuu siltä, ettei mitään taukoa ole ollutkaan. Bändikin löysi nopeasti keikkabussihuumorin. Taitaa olla niin, että hyvässä ja pahassa ne jutut ovat aika samanlaisia naamoista riippumatta, Tervomaa nauraa.

Ainakin yksi asia on kuitenkin suomalaisessa musiikkimaailmassa muuttunut Tervomaan uran aikana. Kun hän aloitti aikuisiän uransa 1990-luvun lopulla, naisartisti oli kummajainen. Nykyään naisartistit ovat saaneet kaivattua jalansijaa ja nousseet yhtä lailla vakavasti otettaviksi musiikintekijöiksi miesten rinnalle.

– Eihän ala sentään vielä mitenkään naisvaltainen ole. Julkisuudessa tilanne ehkä korostuu sen takia, että miehiä on enemmän bändeissä ja naiset tekevät omalla nimellään artisteina, Tervomaa pohtii.

- Se on mielettömän hyvä, että naisartisteja on enemmän pinnalla. Ylipäätään suomalaisen musiikin kiinnostavuus on hyvä juttu, kun ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat niin moni asia. Kaikilla pinnalla olevilla naismuusikoilla on oma tyyli tehdä juttuja. Jokainen tekee omaa juttuaan mielenkiintoisesti ja siellä on todella paljon lauluvoimaa, Tervomaa korostaa.

Hän ei koe, että esimerkiksi Jenni Vartiaisen, Chisun tai Erinin suosio söisi Tervomaan omaa suosiota.

– Ei todellakaan ole pois minulta, että naismuusikko menestyy. En minä kollegoita osaa kilpailijoina pitää. Jos kilpailijoita musiikin saralta pitää hakea, niin ehkä sellainen on minun termeilläni höttö. Eli pikaruokamusiikki, jossa haetaan rahat pois, eikä haeta pitkiä kaaria tai albumikokonaisuuksia, Tervomaa sanoo.

Jonna Tervomaa Klubilla 12. lokakuuta.