Koulutususkon hiipuminen laskee oppimistuloksia
Raisiolainen kaupunginvaltuutettu Sini Laine (ps.) kantaa huolta koulujen oppimistuloksista ja suomalaisen koulutuksen uhraamisesta maahanmuuttopolitiikalle (Aamuset 11.8.). Kirjoitus on asenteellinen ja sisältää sen verran virheitä, että siihen on pakko puuttua.
Laine kantaa huolta vieraskielisten oppilaiden vaikutuksesta Suomen heikentyneisiin oppimistuloksiin Pisa-vertailussa. Näyttää kuitenkin siltä, että oppimistulokset ovat heikentyneet eniten Itä-Suomessa ja yleisesti maaseudulla enemmän kuin eteläisen Suomen kasvukeskuksissa.
Lapsen koulumenestys on vahvasti sidoksissa vanhempien koulutustasoon ja sosioekonomiseen asemaan, jotka ovat maaseutupaikkakunnilla matalampia kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Syitä oppimistulosten laskulle kannattaakin tarkastella koulutususkon hiipumisen, lapsiperheiden aseman heikentymisen ja yleisen yhteiskunnallisen murroksen taustaa vasten. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden julistaminen syylliseksi suomalaisen koulun ongelmiin on osoitus paitsi tietämättömyydestä myös syrjivästä ja rasistisesta asenteesta.
Kouluissa tehdään hartiavoimin töitä tasa-arvoisemman oppimisympäristön ja kaikkien lasten hyvinvoinnin eteen. Turun kaupungin lasten ja nuorten palveluiden johtaja Anu Parantainen kertoo, että esimerkiksi toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuus on Turussa parempi kuin vuosikausiin (Aamuset 11.8.). Varhaiskasvatukseen ja opetukseen osallistuvien lasten ja nuorten määrä on kasvussa toisin kuin monella muulla alueella Suomessa. Uusia kouluja ja päiväkoteja rakennetaan ja se on tärkeää, sillä lapsissa ja nuorissa on harmaantuvan Suomen tulevaisuus.
Outi Kivinen, Turku, eläkeläinen ja syksyn ekaluokkalaisen isoäiti



















