Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten puunostot olivat toisella vuosineljänneksellä viidenneksen viime vuotta ja pitkän aikavälin keskiarvoa pienemmät. Kesäkuussa puukauppa kuitenkin vilkastui alkuvuoteen verrattuna. Tukkipuun hintataso on metsänomistajan näkökulmasta edelleen vahva, ja kuitupuustakin maksetaan pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampaa hintaa.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat huhti-kesäkuussa puuta yksityismetsistä 9,2 miljoonaa kuutiota. Määrä on viidenneksen vähemmän kuin edellisen vuoden toisella vuosineljänneksellä. Viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna määrä on myös viidenneksen vähemmän.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla puuta ostettiin 15,4 miljoonaa kuutiota, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin keskimäärin ensimmäisellä vuosipuoliskolla on ostettu tällä vuosikymmenellä.

Toisella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 3,8 miljoonaa kuutiota ja tukkien ostomäärä 4,1 miljoonaa kuutiota. Viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvoon verrattuna kuitu- ja tukkipuun ostomäärät olivat yli neljänneksen pienempiä.

Tukkipuun kantohinta säilyi vahvana ja kääntyi jopa nousuun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Havutukkien kantohinnat nousivat viidestä kuuteen prosenttia ja koivutukin viisi prosenttia. Kuitupuun kantohinnat puolestaan laskivat hieman alkuvuoteen verrattuna.

Mäntytukista maksettiin huhti–kesäkuussa keskimäärin 78 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 47 ja 82 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 82 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 44 ja 84 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 61 euroa kuutiolta 36 ja 64 euron hintavaihteluvälillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 24 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 13 ja 32 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Suomen metsätilarakenne on pirstaloitunut, ja kehitys jatkuu metsäomaisuuden siirtyessä sukupolvelta toiselle. Samalla yhä useampi metsätila on kuolinpesän tai usean omistajan yhteisomistuksessa, mikä hidastaa metsien käyttöön ja puukauppaan liittyvää päätöksentekoa.

Metsien kasvun, hyvinvoinnin ja tuoton näkökulmasta on tärkeää, että metsiin kohdistuva päätöksenteko on oikea-aikaista. Kuolinpesien omistamilla metsätiloilla on merkittävä määrä käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia, minkä vuoksi Metsäteollisuus ry kannattaa enemmistöpäätöksen mahdollistamista nykyisen yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Tärkeää on, että metsätilarakenteen kehittäminen ja kuolinpesien päätöksenteon sujuvoittaminen etenevät myös tulevalla vaalikaudella.

– Metsätilojen pirstaloitumisen hillitseminen ja päätöksenteon helpottaminen vahvistavat puumarkkinoiden toimivuutta. Mitä helpompaa metsänomistajien on tehdä metsänhoitoon ja puukauppaan liittyviä ratkaisuja, sitä paremmin puu liikkuu markkinoille. Se hyödyttää sekä metsänomistajia että teollisuutta, joka tarvitsee puuta tasaisesti vuoden jokaisena päivänä. Nykyinen hintataso tarjoaa metsänomistajille hyvät edellytykset puukauppaan, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa sanoo tiedotteessa.

Metsätilarakenteen kehittäminen tukee metsien aktiivista hoitoa, vahvistaa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta ja lisää metsäteollisuuden tuomaa hyvinvointia koko Suomeen.

Metsäteollisuus on yksi Suomen suurimmista vientiteollisuuden aloista. Vuonna 2025 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 12,5 miljardia euroa, lähes 17 prosenttia Suomen koko tavaraviennistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)