STUKin ympäristövalvonnan tulokset osoittavat, että Suomen ympäristön säteilytilanne pysyi viime vuonna vakaana ja turvallisena. Myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten toiminnan vaikutukset ympäristöön säteilytilanteeseen olivat merkityksettömän pienet. Laaja ja jatkuva seuranta varmistaa, että mahdolliset muutokset havaitaan nopeasti ja että viranomaisilla on ajantasainen tieto ympäristön säteilytilanteesta koko maassa.

Säteilyturvakeskus kerää ydinvoimalaitosten ympäristöstä kerran vuodessa hyviksi radioaktiivisten aineiden rikastajiksi todettuja lajeja, kuten kuvassa olevaa poronjäkälää ja määrittää niistä radioaktiiviset aineet. STUK

Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ympäristön säteilytilannetta seurantaohjelmalla, johon kuuluu ulkoisen säteilyn jatkuva mittaus sekä radioaktiivisten aineiden seuranta ilmassa, laskeumassa, vesissä, elintarvikkeissa ja ihmisissä. Valvonnan tavoitteena on havaita nopeasti mahdolliset muutokset säteilytilanteessa ja varmistaa, että Suomessa elinympäristö säilyy turvallisena.

STUKin säteilyvalvonta on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta. Vuoden 2025 tulosten perusteella voidaan sanoa, että ympäristön radioaktiiviset aineet tai ydinvoimalaitosten toiminta eivät aiheuta säteilyhaittaa.

Automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko mittaa säteilyä jatkuvasti käytännössä koko Suomen alueella. 255 mittauspisteen mittaustuloksista yli 97 prosenttia välittyi viime vuonna onnistuneesti STUKin valvontatietojen hallintajärjestelmään. Puuttuneet tiedot johtuivat yksittäisistä laite- tai tietoliikennehäiriöistä. Mittausasemat tekevät automaattisesti hälytyksen, jos säteilytilanteessa on jotain normaalista poikkeavaa.

Viime vuonna valvontaverkko antoi kolme hälytystä. Ne eivät liittyneet ympäristön säteilytilanteen muutoksiin. Kaksi hälytystä johtui siitä, että mittausaseman lähellä tehtiin radiografisia kuvauksia ja yksi mittausaseman hälytystoiminnon teknisestä virheestä.

Ympäristön keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat pääosin peräisin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta sekä 1950–1960-lukujen ilmakehän ydinkokeista. Niistä peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vaikutus säteilytilanteeseen jatkaa vähenemistään.

Ulkoilmasta kerätyissä näytteissä havaittiin vuoden aikana kahdessa tapauksessa erittäin pieniä määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita, joiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Havaitut pitoisuudet olivat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niillä ollut merkitystä ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Myös Itämerestä kerätyissä näytteissä havaittiin edelleen Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesium-137:ää, mutta pitoisuudet ovat laskeneet tasaisesti samalla tavoin kuin muissakin ympäristönäytteissä.

STUK seuraa erityisen tarkasti Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristöä. Vuonna 2025 STUKin omaan valvontaohjelmaan kuului noin 130 Loviisan ja noin 130 Olkiluodon maa- ja meriympäristöstä kerättyä näytettä. Näytteet analysoitiin STUKin omassa laboratoriossa.

Meriympäristön näytteissä oli pieniä määriä voimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Havaitut radionuklidit vastasivat laitosten ilmoittamia päästöjä sekä aiempina vuosina tehtyjä havaintoja. Pitoisuudet olivat erittäin pieniä eikä niillä ollut merkitystä ihmisten tai ympäristön säteilyaltistukselle.

Myös ydinvoimalaitosten ympäristön maa- ja kasvinäytteissä havaitut radioaktiiviset aineet olivat pääosin peräisin Tšernobylin onnettomuuden laskeumasta. Cesium-137:n ja strontium-90:n pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin muualla Suomessa ja vastasivat aiempien vuosien tuloksia.

Voimalaitosten lähialueilla asuvien ihmisten radioaktiivisuusmittauksissa ei havaittu voimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita lainkaan.

Myös ydinvoimayhtiöt seuraavat ydinvoimalaitosten ympäristön tilaa ja niillä on omat ympäristönvalvontaohjelmansa. Ydinvoimayhtiöiden omassa ympäristövalvonnassa sekä meri- että maaympäristön näytteiden tulokset vastasivat hyvin STUKin riippumattomia mittaustuloksia.

Vuoden 2025 ympäristövalvonnan perusteella keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyannos suomalaisille oli valtakunnallisesti alle 0,02 millisievertiä. Tämä on hyvin vähän verrattuna suomalaisten keskimääräiseen vuotuiseen säteilyannokseen, joka on noin 5,9 millisievertiä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)