Koulujen alkaessa moni perhe palaa tuttuihin arkirutiineihin. Samalla on hyvä opettaa lapselle kodin turvallisuusohjeet. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija muistuttaa, että kaikkien perheenjäsenten pitää tietää, miten tulipalossa toimitaan. Suomessa syttyy asuinrakennuksissa vajaa 3 000 tulipaloa vuosittain.

– Osa koululaisista on iltapäivisin yksin kotona. Jos silloin sattuu jotain kärähtämään, on tärkeää, että lapsi osaa toimia itse, SPEKin paloturvallisuuden johtava asiantuntija Jan Meszka sanoo tiedotteessa.

Suurin osa kodin tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta. Yleisimmät syyt liittyvät ruoanlaittoon, sähkö- ja akkulaitteisiin sekä avotuleen.

Myös pieni lapsi pystyy oppimaan keskeiset turvallisuusohjeet. Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi turvalliset tavat välipalan valmistamiseen sekä sopia lieden ja kuumenevien laitteiden kuten leivänpaahtimen käytöstä.

Myös sähkölaitteiden ja akkujen turvallinen käyttö on hyvä ottaa haltuun jo pienestä pitäen.

– Yksi tärkeä asia oppia on se, että sähkölaitetta ei saa sammuttaa vedellä, kun se on kiinni pistorasiassa. Muuten voi tulla sähköisku.

Akku kannattaa ladata tilassa, jossa on palovaroitin. Akkua ei pidä ladata pehmeillä, helposti syttyvillä alustoilla kuten sängyssä eikä eteisessä, sillä se on poistumisreitti turvaan.

– Akkua on hyvä vähän tarkkailla latauksen ja käytön aikana. Pelaaminen kännykällä pitää malttaa lopettaa, jos akku toimii oudosti, Meszka sanoo.

Jos akku kuumenee erityisen paljon, pullistuu tai haisee, lataaminen ja käyttö kannattaa lopettaa sekä viedä laite turvallisempaan tilaan kuten kylpyhuoneeseen jäähtymään.

– Tiedätkö, tunnistaako lapsesi palovaroittimen äänen? Entä osaako hän erottaa sen, milloin palovaroittimen paristo on loppunut ja milloin on hätätilanne?, Meszka kysyy.

Piippaukset kuulostavat hieman erilaisilta ja niiden eroja voi kuunnella esimerkiksi SPEKin verkkosivuilta. Lapsen kanssa voi myös yhdessä testata palovaroittimen.

Tulipalossa on vain lyhyt hetki aikaa poistua. Siksi pienenkin lapsen pitää ymmärtää, että omasta kodista poistutaan ulos heti, jos siellä palaa.

Sen sijaan jos kerrostalossa palaa jossain muualla kuin omassa kodissa, tulee lapsen pysyä kotona ja soittaa hätänumeroon 112. Savuiseen rappukäytävään ei saa mennä.

Yksi tärkeimpiä ohjeita on opettaa lapselle hätänumeroon soittaminen ja oman osoitteen opettelu.

– Ei ole itsestäänselvää, että lapsi osaa soittaa hätänumeroon 112 tai tietäisi kodin osoitteen, Meszka toteaa.

112 Suomi -sovelluksen lataaminen lapsen puhelimeen on hyvä idea, sillä sen kautta hätänumeroon soittaessa omaa osoitetta ei tarvitse muistaa hädän hetkellä.

– Lapselle voi kertoa, että hätäkeskus auttaa puhelussa eikä lapsen tarvitse osata muuta kuin soittaa hätänumeroon, Meszka kannustaa.

Oikeat ohjeet ja rauhallisuus vahvistavat lapsen turvallisuuden kokemusta

Lasten iltapäivän vietossa keskeistä ei ole vain se, viettääkö lapsi aikaa yksin, vaan miten hän kokee sen ajan. Oikeat ohjeet auttavat lasta ymmärtämään, että hän pärjää, vaikka jotain sattuisikin.

Vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa kodin paloturvallisuudesta ikätasoisesti ja selkeällä arkikielellä. Keskustelussa on hyvä pysyä rauhallisena ja lempeänä, vaikka lapsi ei ymmärtäisi jonkin turvallisuusohjeen tärkeyttä.

– Kun turvataitoja harjoitellaan yhdessä etukäteen, lapsi osaa toimia hätätilanteessa rauhallisesti ja turvallisesti. Hätätilanteessa lapsen olisi hyvä myös osata rauhoittaa itsensä, joten tätäkin kannattaa opetella yhdessä, esimerkiksi hengittämällä rauhallisesti, Pelastakaa Lasten valmiuden asiantuntija Anna Salmenhaara sanoo.

Opetelkaa lapsen kanssa ainakin nämä: hätänumeroon 112 soittaminen, kodin osoite, palovaroittimen äänen tunnistaminen, kodista poistuminen heti, jos omassa kodissa palaa, turvalliset tavat välipalan valmistamiseen

ja sähkölaitteiden ja akkujen turvallinen käyttö. Jos muualla palaa, pysy omassa kodissa ja soita 112.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)