Luottamuksen rapautuminen on saanut ihmiset turvautumaan vakuutuksiin, ja LähiTapiolan sairauskuluvakuutuksen korvausmeno on kasvanut lähes 50 prosenttia vuodesta 2022. Terveysvakuuttamisen kehitysjohtajan Laura Miettusen mukaan varautuminen on ymmärrettävää, mutta se ei poista tarvetta ratkaista julkisen perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn ongelmia.

Vain viisi prosenttia suomalaisista kokee, että omalla hyvinvointialueella perusterveydenhuoltoon pääsee hoitoon nopeammin kuin ennen sen toiminnan aloitusta vuonna 2023, selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä. Sen sijaan 28 prosenttia kokee, että hoitoon pääsee aiempaa hitaammin, ja kuusi prosenttia ei ole päässyt hoitoon yrityksistään huolimatta.

31 prosenttia katsoo, että hoitoon pääsee yhtä nopeasti tai hitaasti kuin aiemmin. Tuloksissa on merkittäviä eroja riippuen vastaajan asuinpaikasta: maaseutumaisissa kunnissa asuvista jopa 44 prosenttia koki, että hoitoon pääsee aiempaa hitaammin, ja yli kymmenesosa (13 %) ei ollut päässyt hoitoon yrityksestä huolimatta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Yksi sote-uudistuksen tavoitteista oli parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti perustasolla.

– Perusterveydenhuoltoon on tällä hetkellä paikoin liian vaikeaa päästä hoitoon. Luottamuksen horjuminen julkisen terveydenhuollon hoitoonpääsyyn näkyy ymmärrettävästi myös haluna varautua itse: Yhä useammalla suomalaisella on terveysvakuutus, ja niitä myös käytetään entistä enemmän, sanoo Miettunen tiedotteessa.

Samaan aikaan terveyspalvelujen hinnat ovat nousseet. Vuodesta 2022 LähiTapiolan sairauskuluvakuutuksen korvausmeno on kasvanut lähes 50 prosenttia.

Vakuutuksia ei ole luotu korvaamaan julkista terveydenhuoltoa vaan täydentämään sitä, Miettunen sanoo.

– Terveysvakuutusten kannattavuus on heikentynyt koko alalla. Tämä kehitys ei ole ollut sen enempää vakuutusyhtiön kuin vakuutuksen ottaneen ihmisen etu. Vakuutuksen käyttäjälle se on näkynyt hintojen nousuna, koska terveysvakuutukset toimivat siten, että kaikki vakuutuksenottajat maksavat toistensa vakuutuksen käytöstä.

Luottamus hoitoonpääsyyn ei synny pelkästään omista tai läheisten kokemuksista. Yli puolet (54 %) kyselyn vastaajista kertoo, että mediassa esillä olleet uutiset terveydenhuollon tilanteesta ovat vahvistaneet heidän käsitystään hoitoon pääsyn vaikeudesta, ja siksi he entistä harvemmin edes yrittävät päästä hoitoon julkiselle puolelle. Luottamus riittävän nopeaan hoitoonpääsyyn vaikuttaa siis konkreettisesti siihen, miten palveluja käytetään eli mihin hakeudutaan hoitoon.

Miettunen korostaa, että terveyspalveluja käyttävän ihmisen näkökulmasta olennaista ei ole, kuka hoitoa tarjoaa vaan se, että hoitoon pääsee riittävän nopeasti.

– Terveydenhuoltojärjestelmän eri toimijoiden – kuten julkisen terveydenhuollon ja terveysvakuutuksia tarjoavien vakuutusyhtiöiden – vastakkainasettelu on täysin turhaa, sillä haaste on yhteinen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että järjestelmää on kehitettävä yhteistyössä, pistemäiset ratkaisut eivät korjaa ongelmaa. Julkisen perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn parantaminen on ensisijaisen tärkeää, jotta luottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan saadaan palautettua.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)