Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla.

Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa.

– Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta tiedotteessa.

Kunnat tarjoavat kuljetuksia usein lain minimiä laajemmin.

– Moni kunta on katsonut tarpeelliseksi järjestää kuljetuksia pienimmille oppilaille myös lyhyemmille matkoille. Esimerkiksi lähes viiden kilometrin kävelymatkan koetaan olevan pienelle lapselle pitkä etenkin paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, Sjöström sanoo.

Koulukuljetusten tarve vaihtelee kunnittain merkittävästi. Harvaan asutulla maaseudulla koulumatkat voivat olla pidempiä ja kouluverkko harvempi, mikä lisää oppilaiden kuljetustarvetta.

Alle 5 000 asukkaan kunnissa lähes puolet oppilaista on koulukuljetuksessa. Sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kuljetusoppilaiden osuus on alle kymmenesosa oppilaista.

Erot näkyvät myös kustannuksissa: pienimmissä kunnissa koulukuljetusten kustannukset oppilasta kohden voivat olla jopa kolminkertaiset keskimääräisiin kustannuksiin verrattuna. Suurissa kaupungeissa kuljetuksia järjestetään usein joukkoliikennettä hyödyntäen, kun taas pienemmissä kunnissa kuljetukset hoidetaan useammin tilausliikenteen linja-autoilla ja takseilla. Joukkoliikenteen käyttö on usein edukkain kuljetusten toteuttamistapa. Tällöin oppilas saa käyttöönsä maksuttoman matkalipun.

Kuljetusoppilaiden määrän kehitys antaa viitteitä siitä, että suurin osa perheistä asuu koulujen lähettyvillä. Jos kouluverkkoa on kunnissa muutettu viimeisten vuosien aikana, on tämä voinut pikemminkin tarkoittaa sitä, että jo koulukuljetuksissa olevien oppilaiden kuljetusreitit on muutettu. Kuljetusoppilaiden määrät eivät välttämättä kasva.

Kuljetusjärjestelyt vaikuttavat myös oppilaiden arkeen. Kyselyn mukaan hieman yli puolet kunnista kertoo, että kunnassa on oppilaita, joiden koulumatka edestakaisin odotuksineen kestää päivittäin vähintään kaksi tuntia.

– Reittisuunnittelussa ja kuljetusjärjestelyissä joudutaan huomioimaan monia asioita, jotka vaikuttavat matka-aikoihin. Osa oppilaista asuu pitkien välimatkojen päässä koulusta. Myös kustannusten kohtuullisuuteen ja hallintaan joudutaan monissa kunnissa kiinnittämään huomioita osana perusopetuksen kustannuksia. Tämä voi näkyä oppilaiden arjessa pitkinä matka-aikoina. Tasapainottelua joudutaan tekemään.

– Kuljetusjärjestelyissä joudutaan usein sovittamaan yhteen pitkät välimatkat, oppilaiden turvallisuus ja kuljetusten kustannukset. Tämä voi näkyä oppilaiden arjessa matka-aikojen pituutena, Sjöström toteaa.

Tulevina vuosina peruskoululaisten määrä näyttää laskevan jopa 90 000 oppilaalla. On todennäköistä, että kouluverkkoja eri kunnissa tarkastellaan ja koulukuljetukset herättävät myös keskustelua. Lisääkö koulujen karsiminen kuljetusoppilaiden määrää tosiasiallisesti vai muuttuko kuljetettavien oppilaiden koulumatkat? Kunnat ovat hyvin tietoisia siitä, että matka-ajat vaikuttavat sekä koulunkäyntiin ja vapaa-ajanviettoon.

Koulukuljetusten kustannustehokkuutta ei ole helppo parantaa. Vain noin kolmannes kunnista kertoo onnistuneensa parantamaan kustannustehokkuutta viimeisen kolmen vuoden aikana. Yleisin syy kustannusten kasvuun on yleinen kustannustason nousu sekä kuljetusreittien ja pitkien etäisyyksien aiheuttamat haasteet.

– Kunnissa pyritään jatkuvasti kehittämään kuljetusten suunnittelua ja kilpailutuksia kustannustehokkaammiksi. Tuntuu siltä, että tämä työ on vaikeutumassa, Sjöström sanoo.

Enemmistö kunnista kokee, että tarjontaa koulukuljetusten tarjoajista on kohtalaisesti tai niukasti. Moni kunta ilmoitti kustannustason yleisen nousun kasvattaneen kuljetuskustannuksia.

Kunnat ovat viime vuosina edistyneet puhtaiden ajoneuvojen käyttöönotossa koulukuljetusten kilpailutuksissa. Moni kunta korosti myös toimivan joukkoliikenteen vähentävän tarvetta kunnan järjestämille linja-auto ja taksikuljetuksille. Tältä osin panostukset joukkoliikenteeseen edistävät koulukuljetusten toteuttamista.

Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä maksuton koulukuljetus, jos koulumatka on yli viisi kilometriä. Monissa kunnissa kuljetuksia tarjotaan kuitenkin tätä laajemmin, erityisesti esiopetuksen sekä 1.–2. vuosiluokan oppilaille.

Suurin osa kunnista ei arvioi kuljetustarpeita pelkästään koulumatkan pituuden perusteella. Kunnat arvioivat kuljetustarpeita myös tien vaarallisuuden, vaikeuden tai rasittavuuden takia. Nämä tilanteet vaativat selvittelyä ja muun muassa viranomaisyhteistyötä. Tieolosuhteiden turvallisuudella ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa siihen, että alle viiden kilometrin matkoille ei liian herkästi synny kuljetustarpeita.

Kunnat nostavat esiin myös uusia käytännön haasteita koulukuljetusten järjestämisessä. Esimerkiksi vuoroasumisen yleistyminen on lisännyt tilanteita, joissa kuljetusta toivotaan kahdesta eri osoitteesta.

– Perheiden elämäntilanteet ovat muuttuneet ja esimerkiksi vuoroasuminen on yleistynyt. Tämä tuo kunnille uudenlaisia kysymyksiä koulukuljetusten järjestämiseen”, Sjöström toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)