Kamarikuoro Meloksen pseudokeskiaikainen konsertti järjestetään Turun linnan Kuningattarensalissa sunnuntaina 24. toukokuuta kello 15.

Kuoronjohtaja Sanna Santtu Kolan ohjauksessa kamarikuoro Melos luo Turun linnaan vuosisatojen takaista tunnelmaa, joka syntyy kuitenkin kokonaan modernilla ajalla sävelletystä musiikista, ja jonka synnyttämiseen on hyödynnetty tekoälyäkin. Konsertissa kuullaan kantaesityksenä kokonaisuudessaan tekoälyn luoma teos: sävelet näkymättömien käsien ja sanat tunnistamattoman mielen piirtämänä, kyseisen laulun sanoja mukaillen.

Kevätkonsertin teemana on vanhan musiikin pastissi – modernia kuoromusiikkia, joka ammentaa voimansa ja muotonsa keskiajalta barokkiin.

Kaksi muutakin kantaesitystä sisältyy ohjelmaan: lounaissuomalaisen Pauliina Isomäen Dante Alighierin runoon säveltämä sekakuoroteos sekä salaperäisen nimimerkin Stefanus Castratuksen sävellys.

Linnan varhaisajan kirjoitetusta musiikista suuri osa on vuosisatojen kuluessa hävinnyt. Nyt mukana on muun muassa kuoroteoksista tunnetun Jaakko Mäntyjärven sekä kuoronjohtaja S. Kolan tekemiä sävellyksiä. Kaikki konsertissa kuultava musiikki on nuorempaa kuin eri ikäisistä laulajista koostuvan kuoron seniorit.

Kuka onkaan Castratus-nimimerkin takana? Vinkki: hän saattaa löytyä kuoron edestä.

Konsertin laulujen aiheet käsittelevät Marian tervehdyksen lisäksi ihmiselon kysymyksiä laidasta laitaan: olevaisuuden ydintä, kaikkien – siis aivan kaikkien – harrastamaa juomista, ryöstäjälle lakkinsa menettäneen uhrin kostonaikeita sekä tietenkin rakkautta, niin kavalaa kuin keväisen toiveikastakin rakkautta. Tekstit ovat pääosin peräisin myöhemmältä keskiajalta, muun muassa Carmina Burana -kokoelmasta, mutta vuoronsa saa myös Tommy Tabermannin runous sekä Howard Goodallin pohdinta ”ihmisestä, joka on papu”.

Konsertti johdattaa kuulijan moniääniseen maailmaan, jossa kieli vaihtuu latinasta kansankieleen ja vakava hartaus vie estottomaan elämänriemuun, kuten keskiajan markkinoilla ja hoveissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)