Kuka muistaa vielä Turun vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden? Moni muistaa. Elettiin armon vuotta 2011. Turku oli toinen suomalaiskaupunki, joka tittelin sai. Ensimmäinen oli Helsinki vuonna 2000.

Oulu on kolmantena suomalaiskaupunkina Euroopan kulttuuripääkaupunki tänä vuonna. Tiesittekö sitä? Ehkä joku huomasi asian alkuvuodesta. Turun protokollapäällikkö Mika Akkanen kävi julistamassa kaupungissa Oulu-rauhan vuoden alkajaisiksi.

Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Kuka muistaa, mikä toinen kaupunki nauttii kulttuuripääkaupungin roolista tänä vuonna? Entä mitkä kaupungit paistattelivat tittelin valossa viime vuonna? Tai ensi vuonna?

Oulun rinnalla on tänä vuonna Trenčín Slovakiasta. Viime vuonna maineesta nauttivat Chemnitz Saksassa sekä Nova Gorica Sloveniassa ja Gorizia Italia. Ensi vuonna vuorossa ovat Liepāja Latviassa ja Évora Portugalissa, vuonna 2028 Bourges Ranskassa sekä České Budějovice Tšekissä ja Skopje Pohjois-Makedoniassa.

Arvon on saanut jo yli 60 eurooppalaista kaupunkia. Euroopan unioni käynnisti hankkeen vuonna 1985. Tarkoituksena oli korostaa Euroopan kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta. Isosta päästä aloitettiin, ensimmäisenä tittelin sai Ateena, sitten Firenze. Todellisia pitkän historian kulttuurikaupunkeja molemmat. Sittemmin menty pienempään suuntaan, kuten listasta huomataan. Harva enää noteeraa koko asiaa. Kuka on matkan varrella edes noteerannut?

Kyse ei lopulta taidakaan olla siitä, että muut huomaisivat nimetyn kaupungin arvon, vaan siitä, että alueen asukkaat itse sen huomaisivat. Turun omasta vuodesta on jo 15 vuotta. Aluksi kohkattiin paljon haitaritaitelija Kimmo Pohjosen haitaripainista mutta vuosi tarjosi lopulta paljon muutakin. Kaikki pienetkin projektit ovat sitä ydintä, josta jää jälki.

Kulttuuripääkaupunkivuosi tuotti Turun seudulle myös merkittävästi matkailutuloa. Eikä se kilahda kaupungin vaan yritysten kassaan. Yritykset ja niiden työntekijät maksavat veroja, joista hyötyy julkinen talous.

Lasse Virtanen