Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimusryhmän arvioimaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittämisvaihtoehtoja. Selvitys tehdään hyvinvointialueiden tulevaisuutta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän työn tueksi.

Tutkimusryhmään kuuluvat professori Mats Brommels, professori Niku Määttänen sekä tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen. Ryhmän toimikausi on 18.5.–31.12.

– Hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta ja haasteista on nyt saatu kokemuksia useammalta vuodelta. Nyt on oikea hetki arvioida mallin vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämisen vaihtoehtoja. Rahoitusmallin kokonaisuudistuksen tarve on tulevina vuosina ilmeinen. Onkin hienoa, että tähän työhön on saatu mukaan näin vahvat tutkijat. Toivon heiltä ennakkoluulotonta selvitystä, joka antaa parlamentaariselle työryhmälle hyvän tietopohjan tulevaisuuden ratkaisujen arviointiin, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) tiedotteessa.

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Uudistus merkitsi merkittävää muutosta sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen rahoitusjärjestelmään. Pääosin kuntien omilla verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitetusta järjestelmästä siirryttiin lähes kokonaan valtion rahoittamaan malliin.

Selvitys on jatkumoa hyvinvointialueiden rahoituksen ja ohjauksen kehittämiseksi tehtyä työtä. Hallituskauden aikana rahoitusmallia on korjattu kolmella lakihankkeella, joista kolmas on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Sen jälkeen on valmistunut muun muassa alivaltiosihteeri Marina Erholan johdolla laadittu hyvinvointialueuudistuksen toteutumista käsittelevä raportti sekä diagnoositietopohjan toimintaa käsitellyt selvityshenkilöraportti. Nyt tilattavassa rahoitusmallitutkimuksessa on tarkoitus arvioida rahoitusjärjestelmän toimivuutta sekä tuottaa vaihtoehtoja mallin kehittämiseksi. Se myös syventää muun muassa kehittämissuunnitelmassa tunnistettujen havaintojen arviointia. Rahoitusmallin kehittämisessä keskeistä on arvioida myös mallin toimivuutta suhteessa tietopohjaan ja sen haasteisiin.

Tutkimusryhmä tuottaa samalla tietoa huhtikuun alussa asetetun parlamentaarisen hyvinvointialueiden tulevaisuutta käsittelevän työryhmän työn tueksi. Parlamentaarisen työryhmän tavoitteena on muodostaa eduskuntapuolueiden yhteinen tilannekuva hyvinvointialueiden toiminnasta, taloudesta ja tulevaisuusnäkymistä sekä pohjustaa tulevalla vaalikaudella tehtävää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujärjestelmän edelleen kehittämistä. Tutkimusryhmän keskeiset johtopäätökset on tarkoitus tuoda parlamentaarisen työryhmän käyttöön lokakuun lopussa.

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän ja siihen kytkeytyvän talouden ohjauksen toimivuutta sekä esittää vaihtoehtoja rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi. Työssä arvioidaan erilaisia kehityspolkuja ja erilaajuisia uudistamisvaihtoehtoja nykyisen mallin ongelmien korjaamisesta kokonaisvaltaisempaan uudistamiseen.

Vaihtoehtoja arvioidaan suhteessa voimassa olevaan rahoitusmalliin sekä hyvän rahoitusjärjestelmän keskeisiin ominaisuuksiin, kuten kannustavuuteen, ennakoitavuuteen ja vakauteen, läpinäkyvyyteen sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Ratkaisuvaihtoehdoissa otetaan huomioon julkisen talouden asettamat reunaehdot, ja tavoitteena on vahvistaa kustannusten kasvun hillinnän kannusteita kaikilla alueilla.

Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa tarveperusteisen rahoituksen vaihtoehtoja, alueellisia kustannuseroja selittäviä tekijöitä, väestökehityksen vaikutuksia sekä talouden sääntelyn ja valtion ohjauksen merkitystä rahoitusjärjestelmän kokonaisuudessa. Selvityksen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)