Lapsiasiavaltuutettu luovuttaa torstaina 19. maaliskuuta vuosikertomuksensa valtioneuvostolle. Vuosikertomuksen kannanotossa lapsiasiavaltuutettu ehdottaa kotiopetuksen tilan ja kotiopetuksessa olevien lasten tilanteen selvittämistä. Valtuutettu on jättänyt selvityksen toteuttamisesta aloitteen opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Suomessa on mahdollisuus ottaa lapsi kotiopetukseen pelkästään huoltajan ilmoituksella. Tätä mahdollisuutta käytetään Suomessa paljon enemmän kuin ennen: kymmenen vuoden aikana kotiopetuksessa olevien lasten määrä on kolminkertaistunut, vaikka ikäluokat ovat pienentyneet.

Suomen viranomaisilta puuttuu tarkka kokonaiskäsitys siitä, miksi kotiopetukseen siirrytään, miten opetus toteutetaan, miten kotiopetusta valvotaan tai miten kotiopetuksessa olevat lapset voivat.

– Kotiopetus saattaa vaarantaa lapsen oikeuksien toteutumisen, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa tiedotteessa.

– Olen huolissani myös siitä, että kotiopetukseen siirtymisen taustalla on toisinaan ongelmia, jotka olisi ratkaistava lapsen koulussa muilla keinoilla kuin lapsen siirtämisellä kotiopetukseen.

Kotiopetusta voidaan antaa myös pienryhmissä, joiden opetuksesta vastaavalla taholla ei ole virallista koulutuksen järjestämislupaa. Lapsiasiavaltuutetun tietoon on saatettu, että kotiopetukseen ilmoitettuja lapsia osallistuu myös esimerkiksi radikaaleja ideologisia tai katsomuksellisia liikkeitä edustaviin kotikouluihin, mutta yksityiskohtaista tietoa näistä kouluista ei ole. Myös Supo on ilmaissut huoltaan siitä, että kotikouluissa lapset voivat altistua esimerkiksi uskonnolliselle tai ideologiselle radikalisoitumiselle.

Kotiopetusta valvoo lapsen kotikunta, mutta valvontakäytännöt vaihtelevat. Ammattilaiset ovat pitäneet kunnan valvontavelvollisuuden toteuttamista hankalana. Kotiopetusta on pidetty ammattilaisten näkökulmasta toimivana silloin, kun huoltajat ovat yhteistyökykyisiä tai kotiopetus on väliaikaista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus opetukseen. Opetus on tunnustettu oikeudeksi, jonka turvaaminen on välttämätöntä myös muiden ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea sääntelemään ja valvomaan kotiopetusta, jotta koulutusjärjestelmän epäyhdenvertaisuuteen voidaan puuttua.

– Lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopisteenä oli vuonna 2025 koulutuksen yhdenvertaisuus. Teema on laaja ja sisältää niin köyhyyden, opetuksen järjestämisen kuin koulutuksen rahoituksen kaltaisia isoja aiheita. Kotiopetus on tässä kokonaisuudessa pieni mutta yksittäisten lasten kannalta merkittävä ilmiö. Siksi näiden lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista täytyy selvittää, Pekkarinen toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriölle aloitteen kotiopetuksen tilaa koskevasta selvityksestä. Keskeistä on selvittää, miten kotiopetuksessa oleminen vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen. Selvityksen tulee sisältää kotiopetukseen osallistuvien lasten aseman ja hyvinvoinnin arviointia, ja siinä tulee nostaa esiin kotiopetukseen päätymisen syitä ja taustoja, kotiopetuksen haittoja ja hyötyjä sekä hyviä ja haitallisia käytäntöjä.

– Kotiopetuksessa opiskelevien lasten näkemyksiä on tärkeää kuulla osana selvitystä, Pekkarinen muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)