Suomalaiset palauttivat viime vuonna yli 2,3 miljardia pantillista pulloa ja tölkkiä. Maakuntien kärjessä tapahtui muutos, kun Etelä-Savo ohitti Lapin ja nousi Suomen aktiivisimmaksi palauttajamaakunnaksi. Keskimäärin jokainen suomalainen palautti vuoden aikana noin 423 juomapakkausta – hieman yli yhden päivässä.

Suomessa palautettiin viime vuonna yhteensä noin 2‚3 miljardia pantillista juomapakkausta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Palautetuista juomapakkauksista tölkkejä oli ylivoimaisesti eniten, noin 1,5 miljardia. Muovipulloja palautettiin yli 700 miljoonaa ja lasipulloja yli 110 miljoonaa .

Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 423 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä vastaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.

Pullonpalautus on suomalaiseen arkeen juurtunut rutiini. Palpan kokoamien tilastojen mukaan palautusaktiivisuudessa on kuitenkin selviä aluekohtaisia eroja.

– Tilastot kertovat palautusaktiivisuuden lisäksi samalla paljon siitä, miten eri puolilla maata eletään: mökkeily, matkailu, paikalliset kulutustottumukset sekä väestörakenne näkyvät aluekohtaisissa palautusluvuissa. Yhteistä koko maalle on kuitenkin se, että panttijärjestelmä toimii hyvin ja juomapakkaukset päätyvät tehokkaasti takaisin kiertoon myös vapaa-ajalla, sanoo Palpan johtaja Tommi Vihavainen tiedotteessa.

Kun palautusmääriä tarkastellaan suhteessa maakuntien asukaslukuun, Etelä-Savo nousi kärkeen 541 juomapakkauksella asukasta kohden. Edellisvuosien ykkönen Lappi jäi niukasti toiseksi (533) ja kolmanneksi sijoittui Kainuu (524).

– Etelä-Savo on mökkimäärältään Suomen kärkikastia, ja kesäisin alueella on paljon enemmän ihmisiä kuin vakituisia asukkaita. Mökkiläisten palauttamat juomapakkaukset näkyvät palautustilastoissa, Vihavainen selventää.

Palautusaktiivisuus on korkeaa erityisesti Itä-Suomessa. Etelä-Savon lisäksi kärkeen sijoittuvat Kainuu, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joissa pulloja ja tölkkejä palautetaan selvästi yli maan keskiarvon. Häntäpäässä ovat Ahvenanmaa (310 juomapakkausta per asukas), Pohjanmaa (341) ja Uusimaa (360).

– Ahvenanmaan alhaisempi kokonaispalautusmäärä voi liittyä vilkkaaseen laivaliikenteeseen ja rajakauppaan. Osa juomista ostetaan Ruotsista tai laivoilta, jolloin niissä ei välttämättä ole Suomen panttia, Vihavainen sanoo.

Kuntatasolla palautusaktiivisuuden kärki löytyy Lapista. Utsjoella palautetaan keskimäärin jopa 1161 juomapakkausta asukasta kohden vuodessa, ja seuraavina tulevat Kittilä (921) ja Inari (842).

Palpan johtaja Tommi Vihavainen arvioi korkeiden lukujen johtuvan ennen kaikkea matkailusta.

– Matkailijoiden kuluttamat juomapakkaukset palautetaan usein paikallisiin automaatteihin, mikä nostaa tilastoja suhteessa kunnan väkilukuun.

Vaikka palautusmäärät ovat Lapin matkailukunnissa edelleen erittäin korkeita, niissä nähtiin myös suuria vuosittaisia vaihteluita. Kittilässä palautusmäärät laskivat toiseksi ja Utsjoella neljänneksi eniten koko maassa. Suurin pudotus nähtiin kuitenkin Pirkkalassa, jossa palautettiin asukasta kohden keskimäärin 66 juomapakkausta vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Samaan aikaan osassa kuntia palautusaktiivisuus kasvoi selvästi. Suurin nousija oli Alavus, jossa palautusmäärä kasvoi lähes 30 juomapakkauksella asukasta kohden. Myös Forssassa ja Kustavissa palautusmäärät kasvoivat.

Suomen 20 suurinta kaupunkia tarkastellessa Pori on palautusaktiivisuudessa selvä ykkönen, keskimäärin 552 juomapakkausta asukasta kohden. Seuraavina tulevat Joensuu (535), Kouvola (532), Kotka (531) ja Mikkeli (526).

Suurimmissa kaupungeissa palautusaktiivisuus jää selvästi pienempiä kuntia pienemmäksi. Espoossa palautettiin keskimäärin noin 290 juomapakkausta asukasta kohden, Helsingissä noin 328 ja Tampereella noin 385. Porissa palautetaan siis lähes kaksinkertainen määrä juomapakkauksia asukasta kohden verrattuna Espooseen.

Vihavaisen mukaan suurissa kaupunkimaakunnissa palautuksia kertyy määrällisesti paljon, mutta suuri väestöpohja laskee asukaskohtaisia lukuja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)