Yrittäjien odotukset ovat Varsinais-Suomessa viime vuotta optimistisempia ja yllättävänkin valoisia. Merkittäviä toimialoja ovat tunnetusti telakkateollisuus ja lääketeollisuus mutta myös ICT-sektori, jonka liikevaihto on kasvanut Varsinais-Suomessa 133 prosenttia vuosina 2015–24. Turun telakan tilauskanta on peräti 7,5 miljardia euroa optioineen. Varsinais-Suomen lääketeollisuuden osuus Suomen lääketuotannosta on yli 50 prosenttia.

Suurin työllistäjä on kuitenkin palveluala, jonka osuus työpaikoista on 63 prosenttia.

– Palvelusektori on valtavan kokoinen. Se kertoo myös pienten ja keskisuurten yritysten roolista, analysoi Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine Varsinais-Suomi kasvuun -seminaarissa.

Varsinais-Suomi on Rannikko-Laineen mukaan Suomen toiseksi suurin vientimaakunta.

– Varsinais-Suomella menee hieman paremmin kansalliseen tasoon nähden. Teollisuus vetää tulosta pikkuisen paremmaksi kuin koko maassa keskimäärin.

Yritysten T&K-menot eli tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyt rahat kasvoivat Varsinais-Suomessa yli 50 prosenttia viime vuonna. Panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen kasvoivat 153 miljoonaa euroa.

– T&K-menot ovat kasvaneet hurjaa vauhtia, yli 50 prosenttia. Tuottavuuden näkökulmasta tämä on ihan valtavan suuri luku. Jos lasketaan mukaan korkeakoulut ja julkisen sektori mukaan, niin kasvu ei ole niin korkea mutta siltikin merkittävä eli yli kolmannes.

Varsinais-Suomi on silti yhä kaukana Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan takana. Yritysten T&K-menot olivat Varsinais-Suomessa 451,8 miljoonaa euroa vuonna 2024. Uudellamaalla vastaava summa oli 3 104,5 miljoonaa euroa, Pirkanmaalla 795,1 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 679 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin maakunta Uudenmaan jälkeen. Varsinais-Suomen kokonaisnettomuutto oli viime vuonna plussalla lukemassa 4 918. Kolme neljäsosaa muuttajista tulee ulkomailta.

– Varsinais-Suomen hyvä puoli on sijainti. Itä-Suomessa on alueita, joilla varsinkin itärajan sulkeminen ja sen vaikutukset kauppaan ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Varsinais-Suomen vahvuus on, että itäraja on... en nyt sano että niin kaukana kuin mahdollista, luonnehti Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Eduskuntavaalit käydään vasta reilun vuoden päästä mutta maakuntaliitto valmistelee jo hallitusohjelmatavoitteitaan.

– Pitää olla liikkeellä ajoissa, jotta meillä on viestit päättäjille siitä, minkälaista kehitystä halutaan nähdä. Kevään aikana hyväksytään maakunnalliset vaaliohjelmatavoitteet, sanoo Rannikko-Laine.

– Tällä vaalikaudella on pärjätty varsin hyvin. Varsinaissuomalaisille liikennehankkeille on saatu hyvin rahoitusta, yli 300 miljoonaa euroa.

Lasse Virtanen