Tuore Tampereen yliopiston, Laboren ja VATT:n tutkijoiden tutkimus osoittaa, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät Suomessa muita useammin yrittäjiksi, mutta vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin selitä yritysten parempaa menestystä. Tutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisussa.

On jo pitkään tiedetty, että ammatit ”periytyvät” vanhemmilta lapsille: lääkäreiden lapsista tulee muita tavallisemmin lääkäreitä, opettajien lapsista opettajia, ja niin edelleen. Myös yrittäjien lapsista tulee selvästi muita useammin yrittäjiä. 

Vähemmän on kuitenkin tiedetty siitä, selittyykö tämä ilmiö sillä, että yrittäjäperheiden lapset menestyvät yrittäjinä muita paremmin, vai sillä, että he valitsevat yrittäjyyden muiden tekijöiden kuin taloudellisen menestyspotentiaalin perusteella. 

Taloustieteessä on perinteisesti ajateltu, että ihmiset valitsevat ammattinsa sen mukaan, missä he voivat parhaiten hyödyntää omia synnynnäisiä tai opittuja kykyjään. Tämä koskee myös valintaa palkatun työn ja yrittäjyyden välillä: yrittäjäksi ryhdytään, jos omien kykyjen koetaan sopivan yrittäjyyteen paremmin kuin palkkatyöhön. Näiden teorioiden perusteella on usein päätelty, että yrittäjäperheiden lapset ryhtyvät yrittäjiksi siksi, että heillä on vanhemmilta perittyjä tai opittuja yrittäjäkykyjä, jotka parantavat heidän menestymismahdollisuuksiaan.

Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin korostanut myös muiden tekijöiden merkitystä. Yrittäjäksi ryhtymistä selittävät taloudellisten tuottojen ohella mieltymykset, kuten halu itsenäisyyteen, oman työn hallintaan tai suurempi riskinottohalukkuus. Erot mieltymyksissä voivat johtua erilaisten synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi myös opituista tavoista ja asenteista. Yrittäjäperheissä näitä tapoja ja asenteita opitaan luultavammin muita perheitä enemmän.

Tampereen yliopiston, Laboren ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat tarkastelivat tuoreessa Journal of Labor Economics -tiedejulkaisuun hyväksytyssä artikkelissaan, ketkä Suomessa perustavat uusia osakeyhtiöitä ja mitkä yksilötason tekijät selittävät yritysten taloudellista menestystä. Aineisto kattaa vuosina 1998–2014 perustetut uudet osakeyhtiöt.

Aikaisempien tutkimusten mukaisesti tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäperheiden lapsista tulee yrittäjiä muita useammin myös Suomessa.

– Vuosina 1998–2014 perustettujen uusien osakeyhtiöiden pääomistajista 24 prosentilla joko toinen tai molemmat heidän vanhemmistaan olivat aiemmin toimineet itsekin yrittäjinä, kun vastaava osuus palkansaajataustaisilla on noin 17 prosenttia, kertoo Tuomas Matikka VATT:sta.

Tarkastelu ei sisällä tapauksia, joissa henkilö siirtyy olemassa olevan perheyrityksen omistajaksi.

Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin se, että vanhempien yrittäjyystausta ei keskimäärin ole yhteydessä yritysten menestykseen. Yrittäjäperheiden lasten perustamat yritykset eivät eroa muista yrityksistä kokonaismyynnin, työntekijämäärän tai tuottavuuden osalta kymmenen vuotta yrityksen perustamisen jälkeen. Myöskään yrittäjien henkilökohtaiset tulot eivät keskimäärin eroa taustan mukaan. 

– Tulokset viittaavat siihen, että yrittäjäksi ryhtymistä selittävät pikemminkin mieltymykset ja asenteet kuin perhetaustan kautta siirtyvät yrittäjätaidot, sanoo Laboren Toni Juuti. 

Tutkimuksessa havaittiin, että tähän keskimääräiseen tulokseen liittyy yksi huomionarvoinen poikkeus.

– Suurituloisten yrittäjävanhempien lasten perustamat yritykset kasvoivat muita yrityksiä suuremmiksi liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään. Tätä tulosta ei kuitenkaan selitä suurituloisten vanhempien tekemät mahdolliset rahalliset panostukset jälkikasvunsa yrityksiin, sillä uusien firmojen alkupääomissa ei ollut merkittäviä eroja eri ryhmissä, kertoo Jarkko Harju Tampereen yliopistosta.

Vaikuttaakin siltä, vanhempien menestys yritystoiminnassa on yhteydessä myös lasten pärjäämiseen yrittäjinä. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan siitä, selittyykö tämä havainto kotoa opituista yrittämisen taidoista vai vanhemmilta perityistä ominaisuuksista.

Kuten tutkimuksen työpaperiversion julkaisun yhteydessä elokuussa 2024 kerrottiin, vanhempien tuloja tai yrittäjyystaustaa merkittävämpää näyttää olevan yrittäjän omat tulot ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Noin kuudesosa uusista yrittäjistä kuului tulojakauman ylimpään kymmenesosaan jo vuotta ennen yrityksen perustamista, ja heidän yrityksensä tuottivat lähes kolmanneksen uusien yritysten kokonaisliikevaihdosta, arvonlisästä ja luoduista työpaikoista ensimmäisen kymmenen vuoden aikana.

Tutkimus osoittaa, että yrittäjäksi ryhtyminen on Suomessa selvästi yhteydessä henkilökohtaisten tulojen kasvuun. Yrittäjät tienaavat keskimäärin enemmän kuin palkansaajat yrityksen perustamisen jälkeen – riippumatta perhetaustasta tai aiemmasta tulotasosta. Yrittäjyys näyttäytyy siten taloudellisesti kannattavana uravaihtoehtona hyvin erilaisista taustoista tuleville ihmisille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)