Mikä yhdistää Heli Laaksosta, Riku Korhosta ja Heikki Kännöä? Kaikki ovat menestyneet urallaan ja kaikki ovat ponnahtaneet suomalaisen kirjallisuuden kentälle Sammakon kirjailijoina. Sammakon kautta myös moni muu kirjallisuusalalla työskentelevä on kulkenut. Muun muassa Matias Kuokkasella, Petri Leppäsellä ja Helena Kulmalalla on taustaa Sammakosta.

– Kai tämä on vähän niin kuin kasvattajaseura. Sammakko on ollut hyvä tie päästä Suomen kirkkaimpiin valoihin, toteaa Sammakon perustaja kustantaja Seppo Lahtinen.

Sammakon perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta.

– Alussa oli kovat haaveet omasta kirjailijuudesta. Kun Sammakko perustettiin, en ikinä olisi arvannut, että 30 vuotta myöhemmin oltaisiin tilanteessa, että olisin näin pitkään ollut kustantajana, Lahtinen sanoo.

– Minulla on sellainen olo, että Sammakko on yksi lapsistamme. Esikoisemme syntyi 1995, Sammakko perustettiin 1996 ja toinen lapsemme syntyi 1997, sanoo Lahtisen puoliso Riikka Majanen, joka on ollut Sammakon toiminnassa mukana käytännössä alusta asti.

Sammakko sai jo muutamassa vuodessa vahvan startin ja pienestä intohimoprojektista kasvoi uskottava tekijä suomalaisella kustantamoalalla. Läpilyönnin vuodet osuivat 2000-luvun alkuun, kun Sammakko vuonna 2000 julkaisi Heli Laaksosen Pulu uis -runokirjan ja vuonna 2003 Riku Korhosen esikoisteoksen Kahden ja yhden yön tarinoita. Pulu uis myi kymmeniä tuhansia kappaleita ja Korhonen pokkasi kirjastaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon.

– Rikun myötä meidät nähtiin varteenotettavana kustantamona ja aloimme saada samat käsikirjoitukset kuin muutkin kustantamot.

Kahden ja yhden yön tarinoita oli Lahtiselle myös kustantamistoimittamisen korkeakoulu.

– Teimme paljon töitä sen kanssa. Riku toi sen novellikokoelmana ja siitä muokattiin romaani. Siinä oli vähän jo kapitalististakin ajattelua mukana. Ajattelin, että se ei saa novellikokoelmana ansaitsemaansa huomiota. Minusta meillä oli siinä Finlandia-voittaja siinä, tai vähintään ehdokas, Lahtinen.

Samoihin aikoihin, osin kohtalon oikusta, Lahtisen omat kirjalliset ambitiot alkoivat jäädä taka-alalle.

– Tommi Parkko oli julkaisemassa toista runokokoelmaani, mutta hänellä ei ollut rahaa painattaa sitä, Lahtinen muistelee.

Yhdeksi pitkäikäisyyden avaimeksi Lahtinen ja Majanen nostavat intuitioon luottamisen.

– On hirveän tärkeää luottaa omaan tunteeseen. Olemme tehneet myös sellaisia kirjoja, joissa ei itsellämme ole ollut vahvaa fiilistä, eikä se sitten ole myöskään myynyt, Majanen sanoo.

Kirja-ala on tällä hetkellä turbulenssissa, jossa epävarmuutta aiheuttavat muun muassa tulonjako, äänikirjat ja tekoäly. Kukaan tuskin tietää, millainen tilanne on muutaman vuoden kuluttua. Sammakko ei kuitenkaan aio muuttua perustavanlaatuisesti lähivuosina.

– Meidän pääjuttumme on edelleen painettu kirja. En usko, että painettu kirja tulee kuolemaan. Uskon edelleen keräilyyn. Kirja on kokonaisvaltainen kaunis teos, Lahtinen toteaa.

Ilkka Lappi