Käsityöala lankesi Miia Hämäläiselle suvun perintönä
Pieni Sisustusihme ilmoittaa tekevänsä ompelupalvelua tavallisille ihmisille. Ja mitä kaikkea tavallinen ihminen sitten tarvitseekaan: ainakin paitojen, puseroiden ja hameiden hihojen ja helmojen lyhentämistä, kaventamista ja pidentämistä, housunpunttien ja vyötäröiden muutostöitä, on sitten uusi tai vanha vaate, toteaa Hirvensalossa sijaitsevan liikkeen omistaja, iloinen ja energinen Miia Hämäläinen.
– Hahmotan työni niin, että jokainen korjaava neulanpisto ja sauma on yksilöllistä huolenpitoa. Arvostan ekologista asennetta: Osan uusista ostoksista voi korvata ottamalla käyttöön kaapin perukoille unohtuneet vaatteet, asusteet, laukut ja kengät. Rikkoutuneet vetoketjut voi korjata, vaatteita voi muokata ja näin tulee ostaneeksi vähemmän uutta, Hämäläinen kuvailee suhdetta työhönsä, jossa voi toteuttaa maailmankatsomustaan,
– Pieni Sisustusihme -liikkeen puoleen voi kääntyä myös silloin kun kaipaa sisustusapua tai kodin järjestyspalvelua. On muuttoja ja muuttuvia perhetilanteita, joissa verhoilla, uusilla tekstiileillä ja huonekalujen verhoilulla saa toteutettua yksiöllisiä ratkaisuja. Veneisiin on pyydetty tekstiilien muutostöitä, täällä saarilla kun asutaan, Hämäläinen kertoo.
Hämäläinen on Heidekenillä syntynyt turkulainen, mutta pitkään Lahdessa asunut. Hän kertoo yrittäjävanhemmistaan, ja siitä, ettei yrittäjyys houkutellut häntä itseään. Käsityö- ja taideala sen sijaan tuli suvun perintönä molemmilta puolilta ja hän muistelee olleensa jo ala-asteella käsityökerhon ohjaaja ja seuranneensa kiinnostuneena miten äiti ompeli vaatteita perheelle. Hänen ammatinvalintansa oli kuitenkin saksan kieli ja sitä hän pääsi opiskelemaan Turun yliopistoon.
– Tuli sitten kuitenkin suoritettua sisustajan ammattitutkinto ja tässä sitä nyt sitten on oltu yrittäjänä jo vuodesta 2010, Hämäläinen nauraa.
Hämäläisen valoisassa ateljeessa on järeä teollisuuskone, jolla hän toteuttaa ompelutyöt. Koneen jäyhää imagoa pehmentävät sen päällä asustelevaf keijukaisfiguurit ja muut aikojen saatossa paikalleen asettuneet sieluneläimet.
Ikkunasta on näkymä takapihalla kohoavalle vehreälle kalliolle, luontoon kaikessa kauneudessaan.
– Seuraan tässä samalla vuodenaikojen vaihteluja, lintujen ja eläinten touhuja, Hämäläinen kertoo.
– Tuntuu hurjalta ajatella, että korona-aika oli se, joka pelasti tällaisen pienen yrityksen. Ihmiset olivat kotona ja alkoivat kiinnittää huomiota sisustukseen, löysivät kaapeistaan vanhoja vaatteita ja alkoivat arvostaa enemmän korjauksia ja muokkauksia, Hämäläinen tuumii.
Hämäläinen kirjavine vetokärryineen alkaa olla tuttu näky Fresenkadulla ja sen ympäristössä.
– Näiden kärryjen kanssa kuljen bussimatkatkin. Teen myös alihankintatöitä, etupäässä ompelen verhoja. Nouto- ja palautuskuljetukset hoituvat kärryillä, samoin yksityisten ihmisten töiden kuljetukset eli noutopalvelu. Tämä jos mikä on ekologista, Hämäläinen hymyilee.
Merja Marjamäki














