Lidl selvitti suomalaisten ruokatottumuksia ja niiden suunniteltuja muutoksista vuodelle 2026. Tällä hetkellä suomalaisten viikottaisista aterioista noin 30 prosenttia on kasvisruokia. 29 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä ruokavalioonsa kasviproteiineja. Liha maistuu miehille ja pohjoisessa, kun taas eteläisemmässä Suomessa sekä naisille maistuu enemmän kasvisruoka. Nuorten keskuudessa ääripäät korostuvat – nuorista löytyy eniten vegaaneja, mutta myös punaisen lihan syöjiä.

Marraskuussa 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset ovat herättäneet paljon keskustelua. Tuoreimmissa ravitsemussuosituksissa otetaan ensimmäistä kertaa terveyden lisäksi myös ympäristövaikutukset huomioon. Suosituksissa suositellaan kasvipainotteista ruokavaliota. Kalaa tulisi syödä 300–400 grammaa viikossa, punaista lihaa puolestaan enintään 350 grammaa. Prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, tulisi syödä mahdollisimman vähän. Kasviksia puolestaan olisi hyvä syödä 500–800 grammaa päivässä.

Vuosi ravitsemussuositusten julkaisun jälkeen muutosta on havaittavissa. Moni suomalainen jatkaa omien ruokailutottumustensa viilaamista suositusten suuntaan. 29 prosenttia suomalaisista aikoo lisätä kasviproteiinien syömistä ensi vuonna. Suurin motivaattori kasviproteiinien syöntiin ja lisäämiseen on selkeästi niiden terveellisyys, mutta myös ympäristö ja eettisyys painavat vaakakupissa jonkin verran.

– Ihmiset lisäävät kasviksia lautasilleen ja kasvisruokien suosio on nousussa. Tämä on hyvä merkki niin ympäristön kuin terveydenkin näkökulmasta. Mittavat vaikutukset saadaan aikaan silloin, kun kasvisruokapäivät eivät ole poikkeus vaan normaali osa tasapainoista ruokavaliota, kertoo Lidlin vastuullisuuspäällikkö Maija Moisander tiedotteessa.

Yli puolet suomalaisista (54 prosenttia) aikoo lisätä kasviksia ruokavalioonsa. 49 prosenttia aikoo lisätä kalan syöntiä. Tällä hetkellä viikon ruokailuja arvioitaessa punaisen lihan ruokia, siipikarjaruokia ja kasvisruokia syödään määrällisesti saman verran, noin 30 prosenttia kutakin. Loput 13 prosenttia viikon pääaterioista on kalaruokia.

Nuoret (18–24-vuotiaat) syövät eniten vegaanista ruokaa – mutta myös punaista lihaa. Kala- ja kasvisruoat ovat suurimmassa suosiossa korkeimmassa ikäluokassa (65–74-vuotiaissa). Myös maantieteellistä hajontaa on havaittavissa: kala-, kasvis- ja vegaaniruokaa syödään eniten Uudellamaalla, kun liharuoat maistuvat kokonaisuudessaan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Miehet syövät enemmän lihaa kuin naiset, miehistä 96 prosenttia ilmoittaa olevansa seka- tai lihansyöjä, naisista näin sanoo pienempi määrä, noin 87 prosenttia.

Ravitsemussuositusten julkaisun myötä täysjyvän osalta suomalaiset saivat murskaavia uutisia – vain murto-osa syö täysjyvää suositusten mukaisesti 90 grammaa päivässä. Suomalaisista naisista vain kaksi prosenttia ja miehistä 11 prosenttia pääsee tähän tavoitteeseen. Nyt 34 prosenttia aikoo edelleen lisätä täysjyvän määrää ruokavaliossa.

– Riittävä täysjyvän saanti vähentää useiden sairauksien riskejä ja lisää tutkimusten mukaan terveitä elinvuosia. Vähemmän tunnettu täysjyvän etu on sen ympäristöhyödyt. Täysjyväviljasta käytetään koko viljan jyvä ja hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Meillä Lidlissä täysjyvään halutaan panostaa ja tavoitteenamme onkin kasvattaa täysjyvän osuutta myydyistä viljoista 35 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Moisander kertoo.

Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty viikolla 47. Aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)