Turkuun liittyviä lauluja on tehty aikojen saatossa kymmeniä, mutta saaristoon sijoittuvia lauluja on vähemmän. Ruissalossa ja saariston liepeillä liikutaan kyllä, mutta kauemmas merelle on rohjettu harvemmin. Nostimme saaristoaiheisista lauluista esiin muutaman helmen.

Aurajoella

Aurajoki on turkulaisten reitti vesille ja saaristoon, mutta yhtä tylyä luentaa Aurajoen rannan maisemista tuskin on tehty, kuin Sulo Vakkarin esittämässä Aurajoella-kappaleessa. Arvid Nisusen kirjoittama arkiveisu käsittelee työläisnäkökulmasta Aurajoen mennyttä maisemaa. Kappaleessa mainitaan muun muassa Aurajoessa oleva telakka, toiminnassa oleva viinatehdas, huonekalutehdas ja Auran sokeritehdas. Missään näistä suurista teollisuuslaitoksista ei laulun mukaan ollut työläisen arki helppoa.

Myöhemmin kappaleesta teki oman versionsa Vihan muna, mikä ei olekaan ihme. Vajaa kymmenen vuotta sitten Tehdas Teatteri esitti Aurajoella-laulusta kehkeytynyttä näytelmää, johon käsikirjoituksen teki Eeva Siivonen ja musiikista vastasi Vihan munan keulakuva Harri-Tapio Siivonen.

Seili

2000-luvulla tehdyistä Turun saaristoon sijoittuvista lauluista kansallisesti tunnetuin lienee Seili, Jenni Vartiaisen toisen sooloalbumin nimikappale. Seili oli Vartiaisen lopullinen läpimurto maan pop-eliittiin. Vuonna 2010 julkaistu albumi myi reilut 150 000 kappaletta ja palkittiin Vuoden albumin Emma-patsaalla.

Levyn tekemisessä oli mukana vahvasti turkulainen Teemu Brunila, mutta Airiston aalloille sijoittuva synkkä nimikappale on Mariskan sanoittama.

Aamu Airistolla

Airisto-aiheisia lauluja on itse asiassa yllättävän vähän siihen nähden, kuinka rakas ja merkittävä alue suomalaisille ja etenkin turkulaisille on. Yksi syy Airisto-aiheisten laulujen vähyyteen saattaa olla se, että Pentti Viherluodon säveltämä ja Aimo Viherluodon sanoittama Aamu Airistolla tyhjensi pajatson. Se on edelleen monien mielestä ylittämätön ja ehkä sen vuoksi aihepiiriin on koskettu harvakseltaan.

Valssin ensiesityksen teki A. Aimo -nimellä levyttänyt Aimo Andersson vuonna 1942, mutta tunnetuin kappaleen useammasta versiosta lienee Olavi Virran 1963 levyttämä versio. Virran tulkinta teki kappaleesta lopullisesti kuolemattoman ja on todennäköisesti monille se rakkain versio klassikosta.

Pentti Viherluodon säveltämien laulujen sanoihin taltioitiin muutenkin paljon Turun elämää. Suuren osan teksteistä teki hänen Aimo-veljensä nimimerkillä Harry Etelä. Tosin esimerkiksi Portsan poikain laulu on Pentin itsensä tekstittämä.

Ilkka Lappi