Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Lapsiperheiden erojen kokonaismäärät eivät Suomessa ole viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta erot ajoittuvat yhä useammin aikaan, jolloin perheessä on vauva tai pieni lapsi. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset kohtaavat työssään vanhempia, joiden parisuhde päättyy jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat kohdanneet 1.1.2024–21.8.2026 yhteensä noin 1 900 eron kokenutta aikuista ja 410 lasta. Vuonna 2026 palveluiden käyttäjämäärä on kasvanut 18 prosenttia verrattuna vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan.

– Kasvu kertoo siitä, että yhä useampi vanhempi hakee apua erotilanteeseensa. Samalla se kertoo palvelujen tarpeellisuudesta. Ero osuu monessa perheessä vaiheeseen, jossa samanaikaisesti kuormittavat valvotut yöt, vauva-arjen vastuut, taloudelliset huolet ja vähäiset tukiverkostot, sanoo asiantuntija Jussi Pulli Ensi- ja turvakotien liitosta.

Palveluihin hakeutuneiden vanhempien tilanteet kertovat myös eroperheiden monimuotoisesta arjesta. Lähes neljännes perheistä asuu edelleen yhdessä, vaikka ero on jo vireillä. Yli neljännes lapsista asuu pääsääntöisesti äidin luona ja lähes kolmannes vuoroasuu vanhempiensa luona. Lasten hyvinvointiin liittyvät huolet ovat erotilanteissa yleisiä. Joka kolmas palveluissa kohdattu lapsi kantaa huolta vanhempiensa toimeen tulemisesta. Tiedot käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiltään keräämistä tilastoista.

Suoraa johtopäätöstä siitä, että pikkulapsiperheiden erojen kasvu näkyisi kaikissa palveluissa, ei voida tehdä. Ilmiö näkyy kuitenkin eropuhelimessa, johon yhteyttä ottaneilla vanhemmilla on tarkastelujaksolla ollut noin 300 alle nelivuotiasta lasta. Määrä on pysynyt vuodesta toiseen korkeana.

Raskausaikana tai vauva-arjessa eroava vanhempi ei aina jaksa etsiä apua monesta eri paikasta. Juuri siksi matalan kynnyksen palveluiden merkitys korostuu.

Lähes kaikki pikkulapsiperheet asioivat neuvolassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa perheiden tuen tarpeet jo varhaisessa vaiheessa. Mitä aikaisemmin vanhemmat saavat tukea, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on käsitellä eron herättämiä tunteita, rakentaa toimivaa yhteistyövanhemmuutta ja turvata lasten hyvinvointi.

Järjestöjen rooli on tässä merkittävä. Ne tarjoavat keskusteluapua, vertaistukea, ryhmätoimintaa ja konkreettista ohjausta tilanteessa, jossa moni vanhempi kokee jäävänsä yksin.

Ensimmäiset 1000 päivää raskauden alusta noin kaksivuotiaaksi asti ovat ratkaisevia lapsen aivojen, tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehitykselle. Vaikka vauva ei osaa kertoa tarpeistaan sanoin, hän aistii herkästi vanhempien väliset jännitteet ja muutokset arjessa. Siksi eron jälkeisiä ratkaisuja tulisi arvioida ennen kaikkea lapsen turvallisuuden, kiintymyssuhteiden ja kehityksen näkökulmasta. Ensi- ja turvakotien liiton työssä vanhempia tuetaan rakentamaan yhteistyövanhemmuutta ja pitämään vauvan tarpeet keskiössä myös erotilanteissa.

ETKL:n vauva- ja ero lapsiperheessä työssä on kiinnitetty huomiota siihen, että vanhempien tapaamiset olisivat vauvaystävällisiä ja kehitetty menetelmiä, joilla vauvan näkökulman pystytään huomioimaan paremmin.

Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille maksutonta keskusteluapua valtakunnallisessa Apua eroon -chatissa sekä jäsenyhdistystensä palveluissa eri puolilla Suomea. Vanhemmat saavat tukea eron herättämiin tunteisiin, arjen järjestelyihin ja yhteistyövanhemmuuden rakentamiseen. Avun on oltava helposti saatavilla erityisesti pikkulapsiperheille, sillä varhainen tuki voi ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tukea koko perheen hyvinvointia.

Chatissa auttavat jäsenyhdistysten ammattilaiset, jotka tekevät samaa kohtaavaa työtä myös kasvokkain eri puolilla Suomea.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)