Kun saariston kallioilla ja tuuheassa heinikossa vaeltelee, on hyvä toisinaan katsoa, mihin astuu, sillä kyykäärme saattaa iskeä odottamatta. Pohjanmaan museon amanuenssi Tom Hoogesteger, joka on tehnyt sammakkoeläinten ja matelijoiden kartoitustyötä Ahvenanmaalla, kertoo, että saaristo tarjoaa kyykäärmeelle sopivaa elinympäristöä siinä missä mannerkin.

– Kyykäärme kykenee uimaan ja pystyy ylittämään vesiesteitä, lisää Hoogesteger.

Saariston ja mantereen kyykäärmeissä on joitakin keskinäisiä eroavaisuuksia. Saarilla saaliseläimissä on eroja verrattuna mantereeseen.

– Saaristossa kyyt ovat hieman isokokoisempia ja suhteellisesti isopäisempiä. Pääasiallinen syy liittyy saaliseläimiin. Ruotsalaistutkimuksen mukaan peltomyyrä on saaristossa tärkein saalislaji. Peltomyyrä on suurempi kuin kyyn tyypilliset saaliit keskimäärin mantereella. Värityksessä voi myös esiintyä paikallisia eroja saariston populaatioissa, jotka ovat puolieristyneitä.

Suurin virhe minkä ihminen voi kyyn kohdatessaan tehdä Hoogestegerin mukaan on se, että kyy tapetaan. Rauhoitettua lajia ei saisi tappaa tai edes tahallisesti häiritä.

– Kyykäärmettä ei tarvitse pelätä. Kyykäärmeeseen tulisi suhtautua kunnioituksella. Kyseessä on hieno ja aika erikoinen laji.

Hoogesteger ei kuitenkaan näe erityisiä tilanteita, joissa kyykäärmeen voisi kohdata varmuudella.

Hoogesteger kokee, että tömistely yleisen käsityksen mukaan ajaa kyyt pakosalle. Tämä saattaakin pitää hänen mukaansa jossain määrin paikkansa. Hän tähdentää, että on kuitenkin selvää, että tahallinen tai tahaton provokaatio lisää kyyn tarvetta puolustautua, jolloin pureman riski kasvaa.

– Kohtaamiset riippuvat pitkälti siitä, missä ja milloin ihmiset liikkuvat.

Eläinekologi Pälvi Salon mukaan kyitä esiintyy melko yleisesti mökkimaastoissa ja retkireittien varrella.

– Näkyvimmillään kyyt ovat keväällä paritteluaikaan. Tällöin nahkansa juuri luoneet koiraat liikkuvat vilkkaasti naaraita etsiessään. Kilpailu voi olla kovaa, ja koiraat myös kahinoivat keskenään.

Kesällä on helppoa havaita tiineitä naaraita, joilla on tuolloin vain yksi tehtävä: pysytellä riittävän lämpiminä, jotta poikaset naaraan sisällä pystyvät kehittymään. Tiineet naaraat viettävät päivänsä paistatellen sopivilla, lämpimillä paikoilla ja liikkuvat vain rajatulla alueella, kunnes poikaset syntyvät elokuussa.

Miksi kyykäärme sitten puree ihmistä? Onko ihmisen omalla toiminnalla merkitystä?

– Kyy puree joko saalistustilanteessa tai puolustautuakseen. Myrkyn alkuperäinen ja ensisijainen tarkoitus on saaliin lamauttaminen ja tappaminen, jotta käärme voi syödä sen turvallisesti.

Ihminen saa kyynpureman todennäköisimmin silloin, kun kyy yllätetään ja kokee olevansa vaarassa. Kannattaa siis katsoa, minne astuu, etenkin jos liikkuu paljain jaloin tai sandaaleissa.

Myös esimerkiksi polttopuita hakiessa tai marjoja poimiessa on syytä olla varovainen ja katsoa, minne kätensä työntää.

Kurt Hedborg