JääkärieverstiLennart Hannelius (1893–1950) oli tunnettu suomalainen sotilasjohtaja, mutta myös kansainvälinen huippu-urheilija. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Hangossa ja liittyi pian sen jälkeen Uusmaalaiseen osakuntaan. Helsingissä hän tutustui aktivistipiireihin ja lähti monien muiden suomalaisnuorten tapaan sotilasoppiin Saksaan. Hän saapui Jääkäripataljoona 27:n riveihin lokakuussa vuonna 1915.

Sotilaskoulutusta vahvistettiin rintamalla ja myös Hannelius osallistui 1. maailmansodan taisteluihin Saksan itärintamalla nykyisen Latvian mailla. Luutnantti Hannelius rantautui Suomen kamaralle Vaasaan jääkärien pääjoukon matkassa 25. helmikuuta 1918. Hän johdatti oman komppaniansa sisällissodan taisteluihin Karjalassa, mutta haavoittui.

Sisällissodan jälkeen Hannelius siirrettiin Porin rykmentin kautta Ahvenanmaalle sijoitetun yksikön päälliköksi. Hannelius työskenteli saarilla kansainvälisen tarkastuskomission adjutanttina. Komissio valvoi Ahvenanmaan linnoitusten hajottamista vuonna 1919.

Ahvenanmaalta mies palasi Helsinkiin laatimaan Suomen armeijalle uutta ampumaohjesääntöä. Kaikki sektorit olivat hallussa, sillä hän oli suunnittelemassa ampumaohjelmia eri aselajeille. Hannelius oli ammunnassa raudanluja ammattilainen, sekä teoriassa että myös käytännössä. Hänet nimittäin valittiin myös kilpa-ampujana Suomen olympiajoukkueeseen Pariisin vuoden 1924 kisoihin.

Valinta ei ollut todellakaan turha, sillä tulijaisina oli pronssimitali nykyisessä olympiapistooliluokassa. Hän sai kunnian avata koko Suomen mitalitilin. Suomi kauhoi Pariisista hurjat 37 mitalia. Pelkästään Paavo Nurmi rohmusi viisi kultaa.

Hanneliuksen sotilasura jatkui menestyksekkään olympiavuoden jälkeen Varsinais-Suomen puolella. Lokakuussa 1925 hänet komennettiin pistämään Turunmaan uusi suojeluskuntapiiri pystyyn. Hannelius otti uuden piirin komentoonsa, ja siinä sivussa hoitui myös Turun suojeluskunnan päällikkyys. Myös urheilun puolella sujui, Hannelius täräytti kahdesti MM-pronssille Tukholman vuoden 1929 kisoissa.

Mitalimiehelle kertyi myös vino pino luottamushommia useissa eri ammuntajärjestöissä, niin Suomessa kuin maailmallakin. Hänet valittiin muun muassa koko Kansainvälisen ampumaunionin varapresidentiksi. Hannelius olikin tuttu näky Suomen edustajana eri ampumalajien kongresseissa. Hän innostui myös tuomaroimaan aktiiviuransa jälkeen.

Talvisotaan Hannelius osallistui Ahvenanmaan puolustusjoukkojen komentajana sekä Petsamossa. Hän osallistui jatkosodan alussa taisteluihin Karjalan Kiestingissä. Vuonna 1942 hänet siirrettiin takaisin Turunmaan suojeluskuntapiirin päälliköksi. Sodan päätyttyä hän päätti muuttaa Tukholmaan. Jääkärieversti Hannelius sai kuitenkin viimeisen leposijansa syntymäkaupungistaan Hangosta.

Heikki Möttönen