Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola on kansainvälisesti tunnettu funktionalistisen arkkitehtuurin maamerkki. Tuberkuloosiparantolaksi suunniteltu rakennus toimi sittemmin yleissairaalana 2010-luvun puoliväliin saakka.

Alvar ja Aino Aallon suunnittelema parantola herätti jo valmistuessaan suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Henkilökunnan ja potilaiden oli alusta pitäen totuttava siihen, että parantolassa vieraili Aallon arkkitehtuurin ihailijoita.

Nyt Museovirasto on hakenut Unescon maailmanperintöstatusta Paimion parantolalle ja 12 muulle Alvar Aallon suunnittelemalle kohteelle. Päätös maailmanperintöluetteloon hyväksymisestä tulee kesällä 2026.

– Aiemmat tutkimukset ja julkaisut ovat keskittyneet pääosin parantolan arkkitehtuuriin ja sen merkitykseen Aallon tuotannossa. Sen sijaan parantolan arki ja yhteiselo paimiolaisten kanssa eri aikoina on jäänyt aiemmin varsin vähäiselle huomiolle, kertoo Turun yliopiston folkloristiikan professori Anne Heimo.

Tuberkuloosipotilaat viettivät Paimion parantolassa kuukausia, jopa vuosia. Tämä teki parantolasta erityislaatuisen, suljetun ja tiiviin yhteisön.

– Pitkien hoitojaksojen vuoksi parantoloissa syntyi myös omanlaisensa kulttuuri. Potilailla oli oma yhdistys, joka järjesti juhlia ja muuta vapaa-ajan toimintaa sekä julkaisi potilaslehteä, Pasuunaa. Terveydenhoitohenkilökunnan ohella parantolassa työskenteli suuri joukko muuta henkilöstä, muun muassa keittiö- ja kunnossapitohenkilökuntaa.

Millaista oli olla hoidossa maailmankuulussa parantolassa? Entä millaista siellä oli työskennellä? Millä tavoin parantola vaikutti paikkakunnan elämään?

Näitä kysymyksiä pohditaan Heimon johtamassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä tutkimushankkeessa. Se keskittyy parantolan arkeen, mutta parantolaa tutkitaan hankkeessa myös merkittävänä kulttuuriperintö- ja matkailukohteena.

Tekeillä on lisäksi tutkimukseen perustuva tietokirja parantolan arjesta ja muutoksesta hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi. Tietokirjahanke Paimion parantola – modernismin aaltoja maalaisyhteisössä on saanut 26 000 euron rahoituksen Keskitien säätiöltä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)