Äänestyskäyttäytyminen vaaleissa on vahvasti yhteydessä ihmisen elinikään. Äänestämisen yhteys kuolleisuuteen on suurempi kuin koulutuksella, jota pidetään keskeisenä terveyteen suotuisasti vaikuttavana tekijänä.

Kuolemanriski oli kaksi kolmasosaa suurempi niillä, jotka eivät äänestäneet verrattuna äänestäviin. Tulokset käyvät ilmi Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistusta Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka pohjautuu laajaan yli 3,2 miljoonan henkilön aineistoon.

Tutkijat tarkastelivat vuoden 1999 eduskuntavaaleja, josta analysoitiin Suomessa asuvien yli 30-vuotiaiden äänestämistä. Tutkimukseen osallistuneiden selviytymistä seurattiin vuoden 1999 vaalipäivästä vuoden 2020 loppuun.

Äänestämättömyys oli johdonmukaisesti yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin: miehillä 73 prosenttisesti ja naisilla 63 prosenttisesti. Koulutustason huomioimisen jälkeen kuolemanriskin ero väheni miehillä 64 prosenttiin ja naisilla 59 prosenttiin. Kuolemanriskin ero äänestäjien ja äänestämättömien välillä oli suurempi kuin esimerkiksi ero peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien välillä.

Kuolemanriskin suhteellinen ero äänestäjien ja äänestämättömien välillä oli suurin alle 50-vuotiailla miehillä. Äänestämättömillä 75–94-vuotiailla naisilla oli suurempi kuolemanriski kuin äänestävillä miehillä, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä tilanne oli päinvastoin.

Tuloryhmittäin tarkasteltuna nousi esiin, että miehillä, jotka kuuluivat kotitalouksien tulojen alimpaan neljännekseen, äänestämättömyyteen liittyvä kuolemanriski oli 9–12 prosenttia korkeampi kuin muilla tuloryhmillä.

Vuosina 1999–2020 noin kolmasosa tutkimusaineiston henkilöistä kuoli: Yhteys äänestysosallistumisen ja kuoleman välillä oli vahvempi onnettomuuksien, väkivaltaisten tai alkoholiin liittyvien kuolinsyiden osalta kuin muista syistä kuolleilla.

– Äänestys osallistumisen muotona on eräänlainen sosiaalisen pääoman laji, joka on yhteydessä terveyshyötyihin, yliopistotutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Terveysongelmat ja niihin liittyvät toimintakyvyn haasteet voivat toisaalta vaikuttaa negatiivisesti moniin tärkeisiin osallistumisen edellytyksiin, kuten resursseihin, motivaatioon ja osallistumista edistäviin sosiaalisiin kohtaamisiin.

– Tieto äänestämisestä on hyödyllistä väestön terveyden seuraamisessa, esimerkiksi äänestämistottumusten hylkääminen voi olla varhainen merkki merkittävästä terveydentilan heikkenemisestä.

– Lisäksi vahva yhteys äänestämisen ja kuolleisuuden välillä herättää huolta tasa-arvoisesta poliittisesta edustuksesta, Lahtinen toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)