Lähes puolet nuorista ei syö aamupalaa kaikkina koulupäivinä. Arla ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) halusivat ymmärtää, mistä tämä johtuu ja kuulla nuorten ja heidän vanhempiensa ajatuksia aamupalan syömisestä. Arlan ja MLL:n tavoite on tukea nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä tehdä aamupalasta osa nuorten arkea.

Syksyllä toteutettuun Suureen Aamupalakyselyyn vastasi 1 132 nuorta ja tämän ikäluokan huoltajia eri puolelta Suomea. Tulokset kertovat, että 44 prosenttia 13–17-vuotiaista nuorista ei syö aamupalaa koulupäivinä.

Yleisimmät syyt aamupalan väliin jättämiselle ovat nälättömyyden tunne aamulla, nukkumisen priorisoiminen, kiire sekä se, ettei aamupalaa jaksa tehdä tai nuori ei keksi, mitä söisi. Niistä, jotka eivät syö aamupalaa joka koulupäivä, yli puolet (53 %) arvioi, että älylaitteiden käyttö vaikuttaa ehtimiseen syödä aamupalaa.

– Useimmat nuoret kokevat aamupalan tärkeäksi, mutta hyvin monelle muut asiat ovat aamuisin etusijalla. Tulokset kuitenkin osoittavat selkeästi, että syödyllä aamupalalla on suuri vaikutus nuorten parempaan fyysiseen jaksamiseen ja hyvään mielialaan, kertoo Arlan markkinointijohtaja Kati Janhunen tiedotteessa.

Yhteys säännöllisten ruokailutottumusten ja elämään tyytyväisyyden välillä on selkeä: niistä nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, 80 prosenttia antaa elämästään kouluarvosanan 8–10. Niillä, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, tyytyväisimpien joukko laskee lähes puoleen (42 %).

Suurin osa nuorista (72 %) kuitenkin pitää aamupalan syömistä koulupäivinä tärkeänä, ja he näkevät sen vaikutukset omassa arjessaan. 66 prosenttia kokee jaksavansa paremmin ja saavansa enemmän energiaa. 49 prosenttia kertoo keskittymisen paranevan koulussa. 46 prosenttia tuntee olonsa fyysisesti paremmaksi. 39 prosenttia kokee, että heillä on parempi fiilis ja mieliala.

Nuoret tunnistavat myös aamupalan väliin jättämisen seuraukset: yleisimpiä ovat väsymys (55 %), huonotuulisuus ja ärtyisyys (36 %), fyysiset oireet (35 %) ja keskittymisvaikeudet koulussa (33 %).

– Tavoitteemme on, että nuoret syövät aamuisin jotakin ravitsevaa, maistuvaa ja helposti toteutettavaa sen sijaan, että he jättävät aamupalan kokonaan väliin tai korvaavat sen epäterveellisillä vaihtoehdoilla. Aamupalalla on myös yhteys koululounaan syömiseen. Jos aamupala on syömättä, myös koululounas jää useammin väliin, Janhunen jatkaa.

Vanhempien toiminta heijastuu nuoriin. Tutkimus osoittaa, että kun vanhempi syö aamupalan arkiaamuisin, jopa 62 prosenttia nuorista syö aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi ei syö aamupalaa, määrä putoaa 35 prosenttiin. Myös yhteiset hetket ovat merkityksellisiä – yli kolmannes nuorista pitää aamupalaa tärkeänä perheen yhteisenä hetkenä.

Vanhempien esimerkin lisäksi myös kodin keskustelukulttuurilla on merkitystä. Vanhemmista 59 prosenttia käy melko usein tai usein keskustelua aamupalan syömisestä ja sen hyödyistä. Kun nuorilta kysyttiin, missä he useimmiten aamupalapuheeseen törmäävät, oma koti nousi ensimmäiseksi.

Nuorten mukaan aamupalan syömistä useammin edistäisi aikaisempi herääminen aamulla (52 %), se että joku tekisi aamupalan valmiiksi (43 %), mieluisat aamupalavaihtoehdot kotona (30 %) sekä mahdollisuus syödä aamupala koulussa (29 %).

– Olemme iloisia siitä, että monet nuoret tunnistavat, miten aamupala vaikuttaa omaan jaksamiseen ja hyvään oloon. Samalla tulokset muistuttavat, että kaikilla arjen hallinta ei suju yhtä hyvin. Kotona nähty esimerkki aamupalasta, rutiinit ja kannustava ilmapiiri vaikuttavat siihen, miten nuoren päivä käynnistyy, kiteyttää MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Arla ja MLL ovat yhdessä suunnitelleet vuonna 2026 käynnistyvän hankkeen, joka nostaa esiin nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen nuoria puhuttelevalla tavalla. Arla ja MLL tulevat tarjoamaan kaikille Suomen yläkouluille suunnatun materiaalin, joka kannustaa nuoria miettimään, miten he voivat parantaa omaa hyvinvointiaan ja aamupalatottumuksiaan. Lisäksi luvassa on pilotti, jossa selvitetään, miten aamupalan tarjoaminen kouluissa vaikuttaa koululaisten arkeen.

– Sen lisäksi, että tavoitteenamme on saada aamupala osaksi nuorten elämää, haluamme Arlalla innostaa ihan kaikkia suomalaisia aamupalalle. Haastamme aikuiset, muut yritykset ja yhteiskunnan toimijat puhumaan aamupalasta positiivisesti ja etsimään keinoja aamupalan normalisoimiseksi niin nuorten kuin omassa arjessa. Aamupala on asenne, toteaa Janhunen.

Kyselyn toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Arla Oy:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Kyselyyn vastasi 548 13–17-vuotiasta nuorta ja 584 samanikäisten nuorten vanhempaa syksyllä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)