Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaaman maatalouden vesiensuojeluprosessin Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren valuma-alueiden pilottikohteissa.

Syksyllä alkaneen vesiensuojeluprosessin tavoitteena on osaltaan tuottaa mitattavia muutoksia fosfori- ja typpikuormituksessa Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren alueilla sijaitsevien kolmessa uomassa sekä parantaa maan kasvukuntoa.

Prosessin aikana Pyhäjärvi-instituutti kartoittaa yhteistyössä uoma-alueella toimivien viljelijöiden kanssa heidän tilojensa maan kasvukuntoa, vesitaloutta ja satotasoa parantavia konkreettisia toimenpiteitä sekä neuvoo ja auttaa niiden toteuttamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta saatua tietoa jalkautetaan viestinnällisin keinoin myös muille uoma-alueen maanomistajille ja neuvojille. Lisäksi Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa uomakohtaiset hoitosuunnitelmat prosessin pilottialueille.

Tavoitteena on, että toteutetut toimenpiteet luovat pitkäjänteistä yhteistyötä ja lisäävät osaamista esimerkkien ja kokemusten kautta peltojen kasvukunnon ja uoman vedenlaadun parantamiseksi. Prosessi kestää vuoden 2026 loppuun saakka ja se on osa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Saaristomeri-ohjelmaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valonia sekä pilottialueiden koordinaattoritahot Paimionjoki-yhdistys, Aurajokisäätiö ja Kemiönsaaren kunta ovat rekrytoineet prosessiin mukaan demomaatiloja jokaiselta uoma-alueelta. Nämä maatilat ovat halukkaita tekemään konkreettisia toimenpiteitä vesiensuojelun ja kestävän maatalouden edistämiseksi.

Talvikaudella 2025–26 Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijat paikantavat ja tunnistavat sovituilla peltolohkoilla maan kasvukunto-ongelmat sekä valmistelevat niille lohkokohtaiset maanhoitosuunnitelmat yhteistyössä viljelijän kanssa.

Toimenpiteet kohdentuvat pelloille ja ojiin sekä niiden läheisyyteen ojan valuma-alueella. Ne voivat olla esimerkiksi maataloustuilla rahoitettavia ympäristötoimia, neuvontapalveluiden käyttöä tai luonnonmukaista vesirakentamista. Maanhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi demotilat saavat myös ohjeistusta ja opastusta instituutin asiantuntijoilta.

Lohkokohtaisten maanhoitosuunnitelmien lisäksi Pyhäjärvi-instituutti laatii prosessiin valituille kolmelle uomalle uomakohtaiset hoitosuunnitelmat vuoden 2026 aikana. Suunnitelmat laaditaan käyttäen apuna sekä prosessissa tuotettuja maanhoitosuunnitelmia että olemassa olevia valuma-aluesuunnitelmia ja muuta tietoa.

Viljelijöillä on mahdollisuus vaikuttaa myös uomakohtaisen hoito- ja toteutussuunnitelman sisältöön ja laadintaan. Valmiit hoitosuunnitelmat tehdään viljelijöille käyttökelpoisessa muodossa ja ne pitävät sisällään sekä maan terveyteen että uoman hoitoon ja kunnostukseen liittyviä toimenpiteitä.

Prosessissa on myös tarkoitus lisätä muiden maanomistajien ja neuvojien osaamista maan kasvukunnosta. Teemaa edistetään järjestämällä avoimia työnäytöksiä tai pellonpiennartilaisuuksia demotiloilla sekä järjestämällä uomakohtaisia tilaisuuksia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Yhteistyö Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden koordinaattorien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Valonian kanssa on tärkeä osa läpi prosessin kestävää viestintää ja tiedon jalkauttamista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)