Toukokuun alkupuoliskolla Suomessa esiintyi melko niukasti salamoita, mutta lämpenevä ja epävakainen sää on vauhdittanut ukkoskauden käyntiin.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tiistai 19. toukokuuta oli tämän vuoden ensimmäinen tuhannen maasalaman ukkospäivä Suomessa. Ukkoset painottuivat eilen maan etelä- ja keskiosiin.

Ukkosia esiintyy myös tänään: keskiviikkona aamupäivän aikana Suomessa on havaittu jo 800 maasalamaa, ja ukkosista varoitetaan tänään Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa.

– Ukkosaktiivisuus jäi toukokuun alkupuolella vaatimattomaksi, mutta viime päivinä on saatu paikoin koviakin ukkosia. Tilanne muuttuu usein nopeasti, jos Suomeen pääsee virtaamaan lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa, kuten nyt, Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila sanoo tiedotteessa.

Toukokuussa on havaittu tähän mennessä reilut 2 100 maasalamaa – keskimäärin toukokuussa havaitaan noin 5 700 maasalamaa. Ukkoskausi ajoittuu Suomessa yleensä toukokuusta syyskuuhun. Keskimäärin ukkosia esiintyy jossakin päin maata noin satana päivänä kesässä, ja selvästi suurin osa salamoista havaitaan heinäkuussa. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja runsaimmat ukkosjaksot voivat ajoittua myös alku- tai loppukesään.

Ukkosten ennustaminen tarkasti ajallisesti ja paikallisesti on yksi sään ennustamisen suurimmista haasteista koko maailmassa.

– Ukkosten esiintymisen todennäköisyyttä voidaan ennustaa kohtalaisen hyvin noin vuorokauden tai kahden päähän. Sen sijaan ukkospilvien tarkkaa syntypaikkaa, kulkureittiä ja voimakkuutta ei voida määrittää etukäteen kovin tarkasti, ukkostutkija Laurila selittää.

Ukkosiin liittyy usein kokemus siitä, että ennustettu ukkonen ei osu omalle kohdalle. Tämä johtuu siitä, että ukkospilvet ovat paikallisia ilmiöitä, mutta niiden jyrinä voi kuulua laajalle alueelle.

– On huomattavasti todennäköisempää kuulla ukkosen jyrinää etäältä kuin joutua itse ukkosen kohdalle. Salamointi ei myöskään ole ukkoseen liittyvä ainoa vaarallinen ilmiö: rankkasade, voimakkaat puuskatuulet ja syöksyvirtaukset, trombit ja rakeet kuuluvat kaikki ukkospilvien arsenaaliin, Laurila korostaa.

Ilmatieteen laitoksen salamatilastoihin on tehty keväällä päivitys, joka parantaa maasalamoiden tilastointia. Uudistuksessa salamanpaikannusdataa on käsitelty siten, että pilvisalamat erotellaan aiempaa luotettavammin maasalamoista. Aiemmin maasalamatilastoihin sisältyi jonkin verran pilvisalamoita, mutta nyt niitä on voitu suodattaa tehokkaammin tilastoista pois.

– Maasalamoiden määrä on eräänlainen kansainvälinen standardi. Salamanpaikantimen valmistaja on omien tutkimuksiensa avulla pystynyt kehittämään eri salamalajien tunnistusta, ja tämän seurauksena Suomen salamatilastot kuvaavat nyt entistä tarkemmin meille ihmisille tutumpien maahan iskevien salamoiden lukumääriä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä sanoo.

Salamanpaikannuksessa nimensä mukaisesti arvioidaan salamaniskun paikka ja sen lisäksi salaman ominaisuuksia. Määritys perustuu salaman iskiessään lähettämään sähkömagneettiseen signaaliin, jonka salamanpaikannin havaitsee.

– Suomessa salaman sijainti pystytään tyypillisesti määrittämään selvästi alle kilometrin tarkkuudella, vaikka yksittäisissä tapauksissa epävarmuus voi olla suurempi. Pilvisalamat ovat luonteeltaan vaikeampia havaita niiden heikompien signaalien takia, mikä on yksi syy siihen, että niiden käsittelyä on nyt tarkennettu, Mäkelä selventää.

Salama on yksi vaarallisimmista Suomessa esiintyvistä sääilmiöistä, mutta oikeilla toimintatavoilla riskiä voi pienentää merkittävästi.

Ukkosella on turvallisinta pysyä sisätiloissa. Sisällä kannattaa välttää koskemista esineisiin, joilla on yhteys rakennuksen ulkopuolelle. Herkät sähkölaitteet kannattaa irrottaa pistorasioista. Kännykkää voi käyttää, kunhan se ei ole kytkettynä virtalähteeseen.

Auto on turvallinen paikka ukkosella, kunhan sen metalliosiin ei kosketa. Vedessä ei pidä olla ukkosella. Viimeistään jyrinän kuultuasi siirry kauemmas rannasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)