90 prosenttia tuoreen kyselyn vastaajista on valmis olemaan elinluovuttaja kuolemansa jälkeen. Läheistensä kanssa suomalaiset eivät aiheesta silti keskustele, sillä läheisensä elinluovutustahdon tuntee vain 31 prosenttia, selviää Munuais- ja maksaliiton teettämästä tuoreesta gallupista, joka selvittää kansalaisten näkemyksiä elinluovutuksesta.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elinluovutukseen. 90 prosenttia aikuisista on valmis luovuttamaan elimensä kuolemansa jälkeen toisen ihmisen sairauden hoitoon, selviää tuoreesta Munuais- ja maksaliiton Kyllä elinluovutukselle -toiminnalle teettämästä gallupista. Kyselytutkimusta on tehty 2–3 vuoden välein jo vuodesta 2003 alkaen.

Elinluovutustahdon ilmaiseminen on pikkuhiljaa yleistynyt suomalaisten parissa. Nyt lähes kaksi miljoonaa suomalaista on ilmaissut elinluovutustahtonsa tavalla tai toisella. 44 prosenttia vastaajista kertoi ilmaisseensa elinluovutustahtonsa. Heistä 66 prosenttia kertoi hoitaneensa asian Omakanta-palvelussa, 41 prosenttia perinteisellä elinluovutuskortilla ja 39 prosenttia kertomalla asiasta läheiselleen. Verrattuna kahden vuoden takaiseen, aiempaa useampi toteaa kertoneensa tahtonsa läheiselleen. Keski-ikäiset ja keski-ikää lähestyvät ovat ilmaisseet elinluovutustahtonsa useammin kuin iäkkäät ja nuoremmat aikuiset.

Elinluovutuksen kieltää 8 prosenttia suomalaisista. Heistä noin puolitoista prosenttia ei luota terveydenhuoltojärjestelmään eikä siksi halua luovuttaa elimiään, ja puoli prosenttia pelkää, että elimet annettaisiin jollekulle, joka ei ansaitse niitä. Noin 37 prosenttia kielteisesti suhtautuvista ajattelee, että omat elimet eivät kelpaa luovutettavaksi.

– Kannattaa muistaa, että itse ei tarvitse arvioida elintensä kuntoa tai soveltuvuutta elinluovutukseen, vaan tahdonilmaisun voi tehdä jokainen. Vakavakaan perussairaus ei välttämättä ole este elinluovutukselle. Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja. Tällä hetkellä elinluovuttajan yläikäraja on 85 vuotta, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestinnän asiantuntija Raisa Tasanto tiedotteessa.

Elinsiirto on joskus ainoa vaihtoehto pitkälle edenneen munuais-, maksa-, sydän-, keuhko- tai suolistosairauden hoitoon. 92 prosenttia vastaajista totesi, että jos heidän terveydentilansa sitä edellyttäisi, he vastaanottaisivat itse siirtoelimen. Pieni osa yli 65-vuotiaista suhtautuu siirtoelimen vastaanottamiseen muita varauksellisemmin.

Riippumatta siitä, olisivatko haastatellut valmiita luovuttamaan elimiään vai ei, heiltä kysyttiin, tietävätkö heidän lähiomaisensa heidän tahdostaan. 45 prosenttia niistä, jotka ovat valmiita elinluovutukseen, arvelivat läheistensä tietävän heidän tahtonsa asiassa. 57 prosenttia kielteisesti suhtautuvista puolestaan arveli, ettei heidän läheisensä ole perillä heidän näkemyksestään.

Vajaa puolet eli 45 prosenttia niistä, jotka ovat valmiita elinluovutukseen, arvelivat läheistensä tietävän heidän tahtonsa. Tosi asiassa läheisensä tahdon tuntee kuitenkin vain 31 prosenttia suomalaisista. 68 prosenttia totesi, ettei tiedä, mikä heidän kaikkein läheisimmän omaisensa elinluovutustahto on. 25–49-vuotiaat ovat asiasta paremmin perillä kuin heitä vanhemmat ja nuoremmat.

– On tärkeää keskustella elinluovutuksesta läheistensä kanssa. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Mahdollisen luovuttajan tahto on kuitenkin aina pyrittävä selvittämään, ja elinluovutuksen mahdollisuudesta ja sen merkityksestä keskustellaan läheisten kanssa, muistuttaa Tasanto.

Lompakosta löytyvä elinluovutuskortti tai merkintä OmaKannassa, kertoo tahdon selkeästi läheisillekin. Elinluovutustahdon ilmaiseminen varmistaa oman tahdon toteutumisen ja selkeyttää elinluovutusprosessia.

64 prosentin mielestä elinluovutuksesta käydään tällä hetkellä liian vähän julkista keskustelua. Vain yhden prosentin mukaan keskustelua käydään liikaa.

Tutkimusta varten haastateltiin 1.103 suomalaista. Aineisto kerättiin 19.–28. elokuuta. Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jossa tieto siirtyy internetin ylitse. Vastaajajoukko edustaa 18 vuotta täyttäneitä suomalaisia pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Munuais- ja maksaliitto ry. Tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 2003, 2006, 2009, 2011, 2013, 2015, 2017, 2019, 2021 sekä 2023. Aineisto kerättiin nyt ensimmäisen kerran vastaajapaneelissa, kun aiemmin tukeuduttu puhelinhaastatteluihin. Kysymykset esitettiin siten, että tulosten vertailu on mahdollista.

Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Ensimmäinen kädensiirto Suomessa tehtiin marraskuussa 2024. Elinsiirrot onnistuvat maassamme hyvin. Kaikki elinsiirrot tehdään HUS:n sairaaloissa.

Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 449, joista 20 lapsille. Tänä vuonna on 1. lokakuuta mennessä Suomessa tehty yhteensä 328 elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on edelleen pulaa. Osa elinsiirtoa odottavista menehtyy, koska sopivaa siirrettä ei saada ajoissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)