Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Vinssi – Vertais- ja yhteisölliset menetelmät -hanke kartoitti 7.–9.-luokkalaisten nuorten terveydentilaa, nikotiinituotteiden käyttöä ja käyttöön liittyviä asenteita Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten yläkouluissa. Kyselyyn vastasi 694 nuorta.

Keväällä toteutuneen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia yläkoululaisista ei käytä mitään nikotiinituotetta, ja 63 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa raittiita. Nuuskaa tai nikotiinipusseja käytti 12 prosenttia, sähkösavukkeita 16 prosenttia ja perinteisiä savukkeita seitsemän prosenttia vastaajista. Nikotiinituotteiden käyttö lisääntyi selvästi luokka-asteen myötä.

– Nuorten nikotiinituotteiden käyttö kasvaa yläkoulun edetessä ja liittyy usein laajempaan riskikäyttäytymiseen. Yläkoululaiset, jotka käyttävät nikotiinituotteita, arvioivat terveytensä heikommaksi ja käyttävät alkoholia useammin kuin muut, Turun ammattikorkeakoulun Vinssi-hankkeen tutkimusvastaava, lehtori Minna Salakari kertoo tiedotteessa.

Lähipiirin, kuten vanhempien, sisarusten ja ystävien, nikotiinituotteiden käyttö lisää nuoren omaa käyttöä – mitä useampi nikotiinin käyttäjä nuorella on lähipiirissään, sitä todennäköisemmin hän itsekin käyttää nikotiinia. Kaveripiirin vaikutus on tutkimuksen mukaan erityisen voimakas.

Tutkimuksessa selvitettiin yläkoululaisten nikotiinituotteisiin ja niiden käyttöön liittyviä asenteita. Tulosten mukaan nuorten asennoituminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa näkyvät sekä tietoisuus terveydellisistä riskeistä että sosiaalisen ympäristön vaikutus.

Yläkoululaisten asenteet nikotiinituotteisiin vaihtelevat: nuoret, jotka eivät käytä nikotiinia, pitävät savuttomuutta ja nikotiinittomuutta luonnollisena ja terveellisenä vaihtoehtona. Käyttäjät taas kokevat tuotteet sosiaalisesti hyväksyttävinä ja liittävät niihin myönteisiä mielikuvia, kuten rentoutumisen tai mielialan kohentumisen. Tulokset osoittavat myös, että tietoisuus nikotiinin riskeistä on osin puutteellista – erityisesti nikotiinia käyttävät nuoret ajattelevat, että nikotiiniriippuvuus syntyy vain pitkäaikaisessa käytössä.

– Nämä erot asenteissa korostavat tiedon ja yhteisen keskustelun merkitystä. On olennaista, että nuoret ymmärtävät nikotiinin todelliset vaikutukset, jotta he pystyvät tekemään terveellisiä valintoja, Salakari summaa.

Asenteita ei kuitenkaan muuteta nopeasti tai esimerkiksi pelkillä kielloilla, mutta koulu, kaverit ja vanhemmat ovat keskeisiä päihteettömyyden tukijoita. Tuore tutkimus osoittaakin, että myönteiset asenteet nikotiinittomuuteen leviävät erityisesti vertaisten kautta.

– Nuoret, jotka eivät käytä nikotiinituotteita, kokevat usein, että ystävät tukevat päihteettömyyttä, ja tämä sosiaalinen tuki on tehokas keino ehkäistä nuorten nikotiinin käyttöä. Myös yhteisölliset terveyden edistämisen keinot ovat vaikuttavia nuorten päihteettömyyden tukijoita, Salakari sanoo.

Vinssi-hankkeen tulokset tarjoavat kunnille ja hyvinvointialueille ajankohtaista ja arvokasta tietoa nuorten terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä. Tavoitteena on kehittää nuorille suunnattuja toimia ja toimintamalleja sekä vahvistaa päihteettömyyttä edistäviä rakenteita.

Salakari korostaa, että nuorten käyttäytymisen ja näkemysten ymmärtäminen kokonaisvaltaisesti on olennaista ehkäisevän työn suunnittelussa. Kun terveyden edistämisen toiminta ja terveyskasvatus kohdennetaan niin, että ne puhuttelevat ja motivoivat nuoria, niillä on mahdollisuus saavuttaa kansanterveydellisesti merkittäviä tuloksia.

– Tutkimuksemme auttaa kohdentamaan ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä erityisesti niihin ryhmiin, joissa nikotiinituotteiden ja alkoholin käyttö on yleisintä, ja tukee nuoria tekemään terveydelle suotuisia valintoja jo varhaisessa nuoruudessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)