Suomalaisten rahoitusvarallisuus tuottanut yli 13 000 euroa – oma asunto 12 000 miinuksella
Pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut keskimäärin 37 500 euroa vuoden 2016 jälkeen, paljastaa LähiTapiolan Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi. Samaan aikaan itäsuomalaiset ovat köyhtyneet 23 800 euroa. Osakkeiden ja rahastojen arvonnousu on hidastanut varallisuusluisua pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Noin puolet suomalaisten varallisuudesta on kiinni omissa asunnoissa ja reilu 15 prosenttia talletuksissa, rahastoissa ja pörssiosakkeissa. Ekonomisti Hannu Nummiaron laatima Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa, miten näiden varallisuuserien arvo on muuttunut vuodesta 2016.
Suomalaisten suurimmasta varallisuuserästä eli asunnoista varallisuuden tuottoindeksi kertoo karua kieltä. Suomalaisten omien asuntojen arvot ovat laskeneet noin 11 900 euroa jokaista kotitaloutta kohden vuoden 2016 jälkeen. Samalla kotitalouksien rahoitusvarallisuus on tuottanut keskimäärin 13 400 euroa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut keskimäärin 37 500 euroa, kun taas itäsuomalaiset ovat köyhtyneet 23 800 euroa.
– Erot selittyvät paitsi asuntojen hintakehityksellä, myös sillä, että pääkaupunkiseutulaiset omistavat enemmän rahoitusvarallisuutta. Suomalaisten omistamien talletusten, rahastojen ja osakkeiden arvo on noussut yli 30 prosenttia vuodesta 2016 samalla kun asuntojen arvo on laskenut noin kymmenen prosenttia, ekonomisti Nummiaro sanoo.
Varallisuuden tuottoindeksi paljastaa, että suomalaisten varallisuuden arvo on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2021. Tänä aikana kotitalouksien varallisuudesta on pyyhkiytynyt keskimäärin 17 200 euroa. Käänne vaikuttaa kuitenkin olevan käsillä: viime vuoden jälkeen kotitalouksien varallisuuden arvo on pysynyt melko tasaisena, ja huhti–kesäkuussa se nytkähti jo hieman ylöspäin.
– Asuntohintojen jyrkin alamäki näyttää olevan peruutuspeilissä, ja samaan aikaan rahoitusvarallisuuden arvo on jatkanut nousuaan. Koko maan tasolla puntit ovat nyt aika lailla tasan: sen saman, mitä kotien arvot ovat euroissa laskeneet, ovat sijoitukset rahastoihin ja pörssiosakkeisiin tuottaneet, Nummiaro arvioi.
Pääkaupunkiseutu on varallisuuden tuottoindeksin alueista ainoa, jolla asuntojen arvo on noussut viimeisen kahdeksan ja puolen vuoden aikana – keskimäärin 9 300 euroa per kotitalous. Muualla Suomessa se on laskenut: Etelä-Suomessa 6 100 euroa, Pohjois-Suomessa 8 100 euroa, Länsi-Suomessa 15 600 euroa ja Itä-Suomessa 28 700 euroa.
– Alueellisesti puntit eivät mene tasan. Pääkaupunkiseudulla oman asunnon arvo on pysynyt plussalla vuodesta 2016, vaikka asuntojen hinnat ovat laskeneet sielläkin. Muualla Suomessa tilanne on toinen: koronabuumi nosti varallisuusliu’un hetkellisesti pienelle plussalle ennen kuin korkojen nousu palautti asuntohinnat takaisin lasku-uralle, Nummiaro sanoo.
Rahoitusvarallisuudessa kuva on kirkkaampi. Pääkaupunkiseutulaisten talletukset, rahastot ja osakkeet ovat tuottaneet yli 28 000 euroa vuoden 2016 jälkeen. Eteläsuomalaisilla rahoitusvarallisuuden arvo on kasvanut noin 18 200 euroa, länsisuomalaisilla 10 900 euroa, pohjoissuomalaisilla 6 100 euroa ja itäsuomalaisilla 5 000 euroa.
– Varallisuusindeksi olettaa kaikkien kotitalouksien talletuksille, rahastoille ja osakkeille samat prosentuaaliset tuotot, koska tarkempia tietoja rahoitusvarallisuuden jakaumasta alueittain ei ole. Alueelliset erot johtuvat siis puhtaasti näiden varallisuuserien erilaisista määristä eri alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuvilla on selvästi enemmän rahastoja ja osakkeita, mikä laventaa pääkaupunkiseudun ja muun maan välistä varallisuuskuilua, joka on jo valmiiksi suuri asuntohintojen takia. Muualla Suomessa sijoituksia on vähemmän ja selvästi liian vähän, jotta niiden tuotot olisivat euroissa laskettuna yltäneet nollaamaan asuntovarallisuudesta tulleet tappiot.
Tilastokeskuksen uusimman varallisuustilaston mukaan 45 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Kun tähän lisätään kakkoskodit, sijoitusasunnot ja vapaa-ajan asunnot, nousee kiinteistövarallisuuden osuus yli 60 prosenttiin. Nummiarolla on selkeä viesti suomalaisille: kaikkia rahoja ei kannata sijoittaa seiniin.
– Varallisuudeltaan keskiluokkaisilla kotitalouksilla oma asunto on 64 prosenttia varallisuudesta ja kaikki kiinteistöt jopa 75 prosenttia varallisuudesta. Tätä keskittymäriskiä voi purkaa säästämällä muihin sijoituskohteisiin ja samalla ehkäistä kokonaisvarallisuuden vähenemistä, Nummiaro kehottaa.
Katsauksessa esitetty Kotitalouksien varallisuuden tuottoindeksi seuraa arvonmuutosten vaikutusta kotitalouksien varallisuuteen. Indeksi ei sisällä säästämisen, sijoitustransaktioiden tai asuntojen rakentamisen vaikutusta varallisuuden määrään. Indeksi ei sisällä kotitalouksien velkoja.
Indeksi koostuu kotitalouksien omista asunnoista, talletuksista, rahastoista ja pörssiosakkeista. Näiden neljän varallisuuserän painot on määritetty Tilastokeskuksen Kotitalouksien Varallisuus 2016 -tutkimuksen perusteella. Indeksi on markkina-arvoperusteinen.
Asunnoista indeksi huomioi vain hintatuoton, sillä vuokratuottoa vastaava osuus kulutetaan itse asumalla. Talletusten tuotto lasketaan Suomen Pankin talletuskorkotilastoista. Pörssisijoitusten tuotto arvioidaan kokonaistuottoindeksien perusteella. Rahastojen tuotto arvioidaan Suomen Pankin rahastotilastoista.
Kun indeksi esitetään aikasarjana vuodesta 2016, varallisuuserien painojen annetaan muuttua tuottojen mukaan. Aikasarjana vuodesta 2010 esitettäessä indeksin painot tasapainotetaan uudelleen vuosineljänneksittäin.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)