Nuorista metsistä korjattiin pienpuuta viime vuonna tukivaroilla noin viidenneksen edellisvuotta enemmän. Eniten pienpuun korjuu lisääntyi Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa edellisvuoteen verrattuna. Nuoren metsän hoito auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja kestämään paremmin erilaisia tuhoja.

Metsänomistajat voivat hakea nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen tukea Metsäkeskuksesta. Viime vuonna tukivaroilla korjattiin pienpuuta noin 50 000 hehtaarin alalta. Korjuupinta-ala kasvoi 10 000 hehtaarilla edellisvuodesta.

Pienpuun korjuun tukea käytettiin viime vuonna eniten Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suhteessa yksityismetsähehtaareihin tukea hyödynnettiin eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.

Tuella tehdyn pienpuun korjuun pinta-ala lisääntyi viime vuonna eniten Lapissa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa verrattuna edellisvuoteen.

– Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa on paljon energialaitoksia, jotka ovat siirtyneet käyttämään turpeen sijasta kotimaista pienpuuta. Lapissa puolestaan isot investoinnit puunjalostuslaitoksiin ovat lisänneet pienpuun kysyntää. Tukiehtojen muutos on voinut myös vaikuttaa siihen, että Lapissa pienpuun korjuun tukea on voinut saada nyt aiempaa useammin, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventoinnin (VMI13) tietojen mukaan nuorissa metsissä noin 800 000 hehtaarilla olisi tarpeen tehdä ensiharvennus. Taimikonhoito olisi tarpeen tehdä noin 600 000 hehtaarilla. Osalta taimikonhoitokohteista olisi mahdollista korjata myös pienpuuta energiakäyttöön tai jalostukseen. Kiireellisten ensiharvennusten ja taimikonhoitojen määrät ovat vähentyneet viime vuosina, mutta metsänhoidollista tarvetta hoitotöille on edelleen.

Ilmastonmuutoksen on ennakoitu lisäävän erilaisia metsätuhoja Suomessakin. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa routajaksojen lyhentyminen kasvattaa tuulituhojen riskiä, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa lisääntyvä talvinen sadanta kasvattaa lumituhojen riskiä.

Nuorissa metsissä on tärkeää tehdä tarvittavat harvennukset oikeaan aikaan ja suositusten mukaisesti. Kun puut saavat harvennusten jälkeen lisää kasvutilaa, pysyvät ne elinvoimaisina ja järeytyvät nopeasti. Näin ne kestävät paremmin tuuli- ja lumituhoja ja pitkällä aikavälillä myös mahdollisia hyönteis- ja sienituhoja.

Pienpuun korjaaminen metsästä vähentää kuivina kesinä myös metsäpalojen leviämisen riskiä. Harventamattomassa metsässä tuli voi herkemmin nousta nopeasti leviäväksi latvapaloksi.

Nuoren metsän hoidolla voidaan vaikuttaa myös puulajivalintaan ja suosia sekapuustoisuutta sekä monimuotoisuutta.

– Monipuolinen puusto pienentää tuhoriskejä ja on arvokasta niin metsämaan, kuin monimuotoisuudenkin kannalta. Suositusten mukaisesti hoidettu, elinvoimainen ja monimuotoinen metsä pystyy puolustautumaan hyvin erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Metsäkeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)