Euroopan parlamentin tuoreimmasta Eurobarometri-kyselystä käy ilmi, että kansalaisilla on suuret odotukset EU:ta ja vuoden 2027 jälkeistä EU:n talousarviota kohtaan.

Enemmistö niin EU-kansalaisista (68 %) kuin suomalaisistakin (79 %) haluaa, että EU suojelee kansalaisiaan enemmän kansainvälisiltä kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä.

EU-kansalaisista 90 % kehottaa jäsenvaltioita vastaamaan yhdessä globaaleihin haasteisiin (suomalaisista 92 %). EU-kansalaisista 77 % ja 90 % suomalaisista sanoo, että EU tarvitsee uusia välineitä pärjätäkseen nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa

Kyselyyn vastanneet EU-kansalaiset ja suomalaiset kokivat, että EU:n tulisi panostaa puolustukseen ja turvallisuuteen sekä kilpailukykyyn, talouteen ja teollisuuteen vahvistaakseen asemaansa maailmassa.

EU-kansalaisista 78 % ja suomalaisista 75 % katsoo, että EU:n tulisi rahoittaa enemmän hankkeita. 91 % kaikista ja 92 % suomalaisista katsoo, että Euroopan parlamentilla tulisi olla tarvittavat keinot valvoa EU:n varainkäyttöä.

Valtaosa EU-kansalaisista (68 %) ja suomalaisista (79 %) on nykyisessä epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa sitä mieltä, että EU:n tulisi suojella kansalaisiaan paremmin globaaleilta kriiseiltä ja turvallisuusriskeiltä. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta toivoo jäsenvaltioilta enemmän yhtenäisyyttä (90 % kaikista, 92 % suomalaisista), ja yli kolme neljäsosaa kaikista vastaajista uskoo, että EU tarvitsee enemmän resursseja vastatakseen nykyisiin globaaleihin haasteisiin (77 %). Suomalaisvastaajista näin koki jopa 90 prosenttia.

Vastaajien mukaan EU:n on panostettava puolustukseen ja turvallisuuteen (37 % kaikista, 49 % suomalaisista) sekä kilpailukykyyn, talouteen ja teollisuuteen (32 % kaikista, 37 % suomalaisista), jotta se voi vahvistaa asemaansa maailmassa ja toimia nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa.

Kansalaisilta kysyttiin myös, mihin asioihin Euroopan parlamentin tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota. Kaikkien EU-kansalaisten vastauksissa korostuivat ennen kaikkea inflaatio, hintojen ja elinkustannusten nousu (41 %) puolustus ja turvallisuus (34 %) sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta (31 %).

Inflaation ja elinkustannusten hallintaan saaminen oli keskeinen kysymys jo viime EU-vaaleissa, kuten EU:n vaalien jälkeen tehdystä Eurobarometri-kyselystä kävi ilmi. Taloudellinen tilanne on yhä monille EU-kansalaisille suuri huolenaihe.

Sen lisäksi, että suomalaiset jakoivat kyselyyn vastanneiden EU-kansalaisten huolen puolustuksesta ja turvallisuudesta (51 %), he korostivat vastauksissaan tukea taloudelle ja uusien työpaikkojen luomiselle (39 %) sekä demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta (36 %).

Lähes kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta (78 % kaikista, 75 % suomalaisista) uskoo, että tärkeisiin asioihin voitaisiin investoida paremmin, jos yhä useammin hankerahoitus saataisiin EU:lta eikä yksittäisiltä jäsenvaltioilta.

Kaikkiaan 91 prosenttia kyselyyn vastanneista EU-kansalaisista ja 97 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Euroopan parlamentilla on oltava kaikki tarvittavat tiedot ja keinot, jotta se voisi valvoa EU:n varainkäyttöä asianmukaisesti. Lisäksi 85 prosenttia kaikista vastanneista EU-kansalaisista, 95 prosenttia suomalaisista ja enemmistö kaikissa jäsenvaltioissa on sitä mieltä, että jäsenvaltioille myönnettävien varojen ehtona tulisi olla oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten periaatteiden noudattaminen.

– EU-kansalaiset haluavat, että Euroopan päättäjät priorisoivat turvallisuutta ja taloutta. He odottavat, että EU lisää vakautta, ja kaipaavat yhtenäistä, vahvaa eurooppalaista ääntä tämän hetken epävarmassa maailmassa. Siksi meidän pitää taata EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa ja muussa työssämme, että unioni voi selviytyä uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Euroopan parlamentti kuulee tämän viestin. Nyt meidän on ryhdyttävä sanoista tekoihin, investoitava olennaiseen ja tuotava tuloksia kansalaisille, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi kyselyä tiedotteessa.

Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 % sekä kaikista vastaajista että suomalaisista) sanoo, että EU:n toimet vaikuttavat heidän päivittäiseen elämäänsä. Näin kokeneista EU-kansalaisista 50 prosenttia pitää vaikutusta positiivisena, 31 prosenttia neutraalina ja 18 prosenttia negatiivisena. Suomalaisvastaajista 42 prosenttia piti vaikutusta positiivisena, 42 prosenttia neutraalina ja 15 prosenttia negatiivisena.

EU:ta pidetään vakaana paikkana, ja 73 prosenttia EU-kansalaisista sekä 77 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Vastaajien mielestä tämä johtui etenkin siitä, että EU on panostanut rauhan turvaamiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen (37 % kaikista, 43 % suomalaisista), jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantamiseen (36 % kaikista, 60 % suomalaisista) ja talouskasvuun (29 % kaikista, 22 % suomalaisista). Suomalaisvastauksissa korostui lisäksi erityisesti EU:n mahdollistamat työpaikat suomalaisille (31 %).

Eurobarometri-tutkimuksen toteutti Euroopan parlamentin puolesta Verian-tutkimustoimisto 5.–29. toukokuuta kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kyselytutkimus tehtiin kasvotusten. Lisäksi tehtiin videohaastatteluja Tanskassa, Maltalla, Alankomaissa, Suomessa ja Ruotsissa. Kaikkiaan haastatteluja kertyi 26 410. EU:n tulokset on painotettu kunkin maan väestömäärän mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)