Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Kesäkuussa toteutetun kyselyn mukaan 52 prosenttia kouluterveydenhoitajista on huolissaan peruskouluikäisten näkökyvystä joko paljon tai jonkin verran. Vastaavasti kaikkiaan 48 % on huolissaan samanikäisten lasten silmäterveydestä.

Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista valtaosa tunnistaa näköongelmien oireita kuten silmien siristelyä (100 %), päänsärkyjä (99 %) ja vaikeuksia lähityöskentelyssä (97 %). Hoitoon ohjautuminen käynnistyy usein kodin tai koulun arjesta: kahdessa tapauksessa viidestä hoitopolku käynnistyy vanhempien aloitteesta, ja joka toisessa opettajat ovat havaitsijoina.

– Näkeminen vaikuttaa kaikkeen koulussa: lukemiseen, keskittymiseen ja oppimisen iloon. Säännölliset tarkastukset auttaisivat tarttumaan ongelmiin ajoissa, sanoo Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen tiedotteessa.

Useimmiten lapsi ohjataan ensin optikolle. Vain joka kuudes tapaus menee suoraan silmälääkärille. Samalla se alleviivaa tarvetta helposti saavutettaville, ensivaiheen näöntutkimuksille sekä samalla erikoisosaamisen saatavuudelle silloin, kun se on tarpeen. Useampi kuin neljä viidestä kouluterveydenhoitajasta pitää hyvinvointialueiden ohjeita ja kriteereitä jatkotutkimuksiin ohjaamisesta tarpeeksi selkeinä, 17 prosenttia kaipaa niihin tarkennusta.

– Optikolla tehty näöntutkimus on oikea osoite, kun kyse on yli 8-vuotiaasta lapsesta, mutta silmälääkärin arvio on välttämätön sitä nuoremmilla sekä esimerkiksi silloin, kun epäillään silmäsairautta tai muita kehityksellisiä haasteita. Lapsen näön kehitykseen pystytään vaikuttamaan oikea-aikaisesti, ja liian myöhäinen puuttuminen voi pahimmillaan johtaa pysyvään näönalenemaan, jota nykylääketieteen keinoin ei voida myöhemmin korjata, Järvinen kertoo.

Yli kolmannes (37 %) terveydenhoitajista kannattaa silmäterveyden osalta vastaavaa mallia kuin suunterveydessä. Malli saa eniten kannatusta Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Mallissa lapset pääsisivät tarkastuksiin optikolle tai silmälääkärille osana kouluterveydenhuoltoa, ilman että hoitopolku jäisi vanhempien aktiivisuuden varaan.

92 prosenttia vastaajista kokee vanhempien olevan hyvin sitoutuneita lastensa silmäterveyteen. Kouluista kirjoitettavat lähetteet silmätutkimuksiin hyödynnetään tehokkaasti: vain kymmenen prosenttia vastaajista kertoo, että niitä jää joskus käyttämättä. Useimmiten lähetteitä jää käyttämättä kaupunkialueilla.

– Kuten kaikessa lapsen terveyteen liittyvässä, on vanhempien rooli keskeinen. 1. elokuuta poistuneen ammattihenkilöasetuksen 16. pykälän myötä olen huolissani hoitoon ohjautumisesta. Optikko voi muutoksen myötä määrätä lasit aiemmin silmälääkärille ohjatuille potilaille kuten alle 8-vuotiaille. Tällöin vastuu potilaan hoitoonohjauksesta jää optikon vastuulle ja vastuu silmälääkärin tutkimuksiin hakeutumisesta potilaalle itselleen. Jotta potilaat eivät putoaisi jo olemassa olevalta hoitopolulta ja potilaat hakeutuisivat hoitoon oikea-aikaisesti, tarvitaan asetustasolla tarkempia, yhteisiä kriteerejä, Järvinen sanoo.

Järvinen muistuttaa, että alle 8-vuotiaiden taittovirhettä ei voi tutkia luotettavasti ja korjata oikein ilman silmän mukautumista lamaavia tippoja eli sykloplegiaa. Näiden tippojen itsenäiseen käyttöön ei optikoilla lakimuutoksenkaan myötä ole oikeutta, koska lakia lääkkeenmääräämisestä ei ole muutettu.

Sykloplegia tarkoittaa silmän mukauttamiskyvyn tilapäistä lamaannuttamista lääketippojen avulla. Sen avulla voidaan mitata lapsen taittovirhe luotettavasti, sillä muuten silmän luonnollinen tarkentamiskyky voi peittää tai vääristää näöntarkastuksen tuloksia. Ilman sykloplegiaa pienten lasten silmien taittovirheen luotettava määritys ei ole mahdollista, mikä voi johtaa virheelliseen hoitoon ja näön pysyvään heikentymiseen.

– Oikeanlainen näöntutkimus on lapsen näön kehityksen turvaamisen kannalta erittäin keskeistä ja siksi ainoa oikea osoite alle 8-vuotiaiden lasten tutkimiselle on silmälääkärin vastaanotto tai kuten Silmäasemalla, silmälääkärin ja optikon muodostama työpari, Järvinen painottaa.

Vain 18 prosenttia terveydenhoitajista arvioi, että näöntutkimuksiin ohjatulla lapsella on usein myös muita oppimiseen, keskittymiseen tai kehitykseen liittyviä haasteita.

– Näkemisen haasteet heikentävät keskittymistä ja se tietysti vaikuttaa lapsen koko kouluarkeen. Hyvällä näkemisellä on yhteys siihen, kuinka mielekkäänä lapsi kokee koulun ja opiskelun, sillä erilaiset näkemisen haasteet hidastavat oppimista, Järvinen sanoo.

Ruutuaika on perinteisesti asia, joka huolestuttaa vanhempia. Silmäaseman kesällä 2024 toteuttamassa kyselyssä 79 prosenttia kouluikäisten vanhemmista oli huolissaan ruutuajan vaikutuksesta lapsen näköön.

– Viime aikoina on uutisoitu, kuinka älypuhelimia hankitaan lapsille hieman aiempaa myöhemmin. Tutkimuksestamme selvisi, että valtaosa (76 %) kouluterveydenhoitajista uskoo, että älypuhelimen hankkimisen lykkääminen pienentää selvästi pienimpien koululaisten ruutuaikaa. Huoli lasten ruutuajasta ei ole tuulesta temmattu, ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kasvavien lasten kohdalla, Järvinen kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)