Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.

Avaimet ovat jatkuvasti kadoksissa, tuttuja sanoja joutuu hakemaan eikä tietokoneen käyttö enää suju. Nämä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Kyseessä on etenevä sairaus, joka johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti, joka on tyypillisesti ikääntyvien ihmisten vaiva.

– Muistisairauksia voi esiintyä myös nuorilla, mutta useimmiten niihin sairastutaan eläkeiässä. 65 ikävuoden jälkeen sairastuminen yleistyy selvästi niin, että 30 prosentilla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista voidaan todeta jo jonkinasteinen muistisairaus, täsmentää geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta tiedotteessa.

Muistisairauteen voivat liittyä lähimuistin muutokset, jolloin äskettäin tapahtuneet asiat unohtuvat helpommin kuin vuosien takaiset tapahtumat. Merkkejä voivat kuitenkin olla myös esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa tai tutun ympäristön ja ihmisten tunnistamisessa.

– Ennen osatut taidot saattavat kadota. Nykyään tietokoneen käyttötaidot unohtuvat usein ensimmäisenä. Esimerkiksi kokkaillessa muistisairaalta saattaa myös unohtua, mitä kaikkea tässä pitikään tehdä. Asiat jäävät silloin kesken, kuvailee Raivio.

Koska ihmisen on hankala itse tunnistaa alkavaa muistisairautta, läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Myös oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua.

− Oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua sekä muistisairauden varhaisessa havaitsemisessa, että muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Iän karttuessa muistiongelmien lisäksi lisääntyvät muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, nivel- ja raajakivut sekä kaatuilu. Kun terveyttä seurataan aktiivisesti, voidaan tarpeen mukaan antaa ohjeita elämäntapamuutokseen tai ohjata oikealle terveydenhuollon ammattilaiselle.

Muistisairauksille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, hoitamaton masennus, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet.

– Muistioireiden taustalla voi olla monia syitä. Oireiden takana olevat syyt kannattaa aina selvittää, jotta ne voidaan hoitaa oikein. Mikäli läheiset huomaavat muutoksia, olisi potilasta hyvä auttaa hakeutumaan tutkimuksiin.

Sairauden ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää puuttua riskitekijöihin ajoissa.

– Esimerkiksi kuntoilu on suuressa roolissa. Säännöllisellä aerobisella liikunnalla, kuten ihan tavallisella lenkkeilyllä tai kävelyllä voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita. Liikunta tehoaa hyvin muistisairauden hoidossa ja auttaa lisäksi sairauden ennaltaehkäisyssä, Raivio toteaa.

Liikunnan lisäksi kaikenlaisesta aivojen käyttämisestä on apua. Esimerkiksi musiikki, opiskelu, ristisanojen ratkominen ja kirjojen lukeminen aktivoivat aivoja. Myös sosiaalisista suhteista on tutkitusti apua ennaltaehkäisyssä.

– Sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairauksilta. Tutkimuksissa on esimerkiksi saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä.

Oikeanlaisella hoidolla sairaus voidaan pitää hallinnassa ja parantaa potilaan elämänlaatua ratkaisevasti. Alussa lääkkeet jopa parantavat tiedon käsittelyä. Mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään, sitä paremmin oikea hoito tepsii. Siksi sairaus kannattaa pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhain.

– Muistisairauksia tutkitaan paljon ja lääkehoidot ovat kehittymässä. Esimerkiksi uudelle biologiselle lääkkeelle on EU:n taholla myönnetty myyntilupa huhtikuussa ja voimme aloittaa hoidot Terveystalossa, kun Fimea on tarkistanut käyttöönottoon liittyvät rekisteröintiasiat.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)