Suomen talous on kääntymässä hitaaseen kasvuun, mutta epävarmuus siirtää voimakkaamman elpymisen ensi vuodelle. Danske Bank ennustaa Suomen talouden kasvavan 0,9 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna.

Kasvu on hitaasti elpymässä Suomessa useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Laskevat korot, matala inflaatio ja nouseva ansiotaso vahvistavat edelleen kotitalouksien ostovoimaa, mutta korkea työttömyysaste heikentää kuluttajien luottamusta ja kulutuskysyntää.

Danske Bankin yksityistalouden ekonomistin Kaisa Kivipellon mukaan on nähtävissä myös myönteisiä merkkejä.

– Vaikka Suomen talouskasvu on ollut hidasta eikä globaali kauppaepävarmuus helpota, näemme edessämme Suomen paluun kasvun tielle. Odotamme teollisuuden ja rakennussektorin vähitellen elpyvän, ja uskomme, että yksityinen kulutus kääntyy kasvuun etenkin ensi vuoden puolella.

Danske Bankin tutkimusjohtajan Heidi Schaumanin mukaan Suomen teollisuudessa on nähtävissä varovaisia piristymisen merkkejä.

– Suomen teollisuuden näkymät ovat parantuneet viime kuukausina. Tämä näkyy sekä luottamusindikaattoreissa, uusissa tilauksissa että kovissa tilastoissa. Olemme varovaisen optimistisia näkymien suhteen globaalista riskikuvasta huolimatta.

Tulleista ja kauppasodasta huolimatta teollisuuden luottamus on vahvistunut, ja tilauksia on saatu enemmän. Tämä kertoo yritysten kyvystä sopeutua 15 prosentin tullitasoon. Riskinä on toki edelleen kauppasodan eskaloituminen, mikä voisi heikentää vientiä merkittävästi.

Työmarkkinoiden kehitys on ollut odotuksia heikompaa, ja työttömyysaste on noussut yli yhdeksän prosentin. Työttömyyden korkea taso on suurin riskitekijä yksityisen kulutuksen elpymiselle. Nopeampi työmarkkinoiden elpyminen voisi kuitenkin merkittävästi piristää kulutusta ja asuntomarkkinoita vuoden 2026 aikana.

Kivipellon mukaan työmarkkinat ovat hitaasti tervehtymässä.

– Odotamme työmarkkinoiden tervehtyvän asteittain erityisesti ensi vuonna. Tämä yhdessä nousevien reaaliansioiden kanssa nostaa kuluttajaluottamusta hitaasti, tukien yksityisen kulutuksen elpymistä jo tänä vuonna ja kiihtyvällä vauhdilla ensi vuonna.

Euroopan keskuspankin (EKP) koronleikkausten ansiosta kotitalouksien korkomenot ovat pienentyneet, ja heinäkuussa kaikkien asuntolainojen keskimääräinen korko oli laskenut 2,9 prosenttiin. Danske Bank ei odota EKP:ltä enää lisää koronlaskuja, mutta korontarkistuspäivät tuovat monille kotitalouksille säästöä korkomenoissa vielä loppuvuoden aikana. Arvioimme, että korkojen lasku vähentää kotitalouksien asuntolainojen ja kulutusluottojen korkomenoja noin 1,5 miljardia euroa kuluvan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on parantunut, mutta työttömyyden korkea taso jarruttaa kulutuksen vahvempaa elpymistä. Varovaisuus näkyy asuntomarkkinoilla erittäin matalina asunnonostoaikeina, vaikka asuntojen hinnat ansiotasoon verrattuna ovat alimmalla tasolla lähes 20 vuoteen. Aikeet ostaa kestokulutustavaroita tai auto ovat nousseet, mikä voi olla merkki patoutuneen kysynnän purkautumisesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)