Odottaessani Kampissa bussia takaisin kotiin säästelin puhelimesta loppumaisillaan olevaa akkua, jotta voin näyttää sähköisen lipun kuljettajalle.

Olin kuitenkin ajoissa paikalla, ja minulla oli jopa 45 minuuttia vielä aikaa. Mietin, että hitsi kun en voi selailla aikani kuluksi nettiä, koska akkua pitää säästää.

Onneksi olin juuri ostanut 25 sentillä kirjan kirpputorilta. Aloin lukea tätä suhteellisen helppolukuista kirjaa, joka tempaisi minut nopeasti mukaansa.

Huomasin olevani ainut, jolla oli silmiensä edessä kirja. Edessäni oli se tyypillinen näky, jossa ihmiset selaavat sormi näytöllä puhelintaan. Ja siinä olisin itsekin kuluttanut peukaloani ja vilkastuttanut aivotoimintaani silmät tapittaen näyttöä, jos puhelimen akku ei olisi ollut loppumassa.

Vaikka rakastankin kirjallisuutta, niin huomaan, että miten välillä jätän kirjan lukemisen kesken, kun puhelimen näytöltä saa niin nopeasti kaiken haluamansa tiedon, ja voi edetä huimaa vauhtia asiasta, teemasta ja aiheesta toiseen. Sellainen nopeus ja hektisyys koukuttavat ainakin hieman yliaktiivista luonnetta.

Lapsesta nuoruusvuosiin asti vielä 90-luvun loppuun sitä ramppasi kirjastossa viikoittain hakemassa kassillisen kirjoja. Ja luin ne kaikki lähes aina.

Nykyisin ollaan huolestuneita lasten ja nuorten lukutaidosta, sillä esimerkiksi opetushallituksen mukaan lukutaito on heikentynyt vuosituhannen alusta. Nykyään luetaan enemmän lyhyttä tekstiä kuin pidempiä.

Toisaalta puhelimen ja pelien lisäksi lasten vapaa-aikaan on tarjolla paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia, jolloin kirjojen lukeminen voi jäädä vähälle.

Mutta samalla kun pääsee mukaan kirjan rauhalliseen maailmaan, joka vie hieman pintaa syvemmälle, niin voi kokea aivan erilaista mielihyvää. On ihanaa hypistellä kädessään oikeaa kirjaa, ilman näytön räikeää valoa. Suosin kuitenkin digilehtiä, mutta kirja tarvitsee oman hetkensä.

En tiedä miksi joskus rauhoittuminen ja keskittyminen johonkin pidempikestoiseen on niin vaikeaa, mutta tähän ongelmaan törmää nykyisin ilmeisesti aika moni.

Marianne Rovio