Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat monivuotisen kannanvaihtelun huippuvaiheessa eteläisen Suomen itäosissa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muuallakin Oulun eteläpuoleisessa Suomessa myyräkannat ovat runsastuneet tuntuvasti kuluneen vuoden aikana. Pohjois-Suomessa myyriä on niukasti.

─ Myyrien kannanvaihteluissa on ollut pitkästä aikaa havaittavissa laaja-alaista säännöllisyyttä myös eteläisessä Suomessa. Erityisesti metsämyyrien kannat ovat nousseet merkittävästi kesän aikana, paikoin jopa ennätykselliselle tasolle. Myös peltomyyriä tavattiin Luken seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina, kertoo johtava tutkija Otso Huitu Lukesta tiedotteessa.

Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat pohjoisilla leveysasteilla kohtalaisen säännöllisesti kolmen–neljän vuoden välein. Kannan huippuvaihetta seuraa talviravinnon puutteesta alkava romahdus, joka jatkuu seuraavan vuoden yli petojen jouduttamana. Kun saalistuspaine vähenee, pikkunisäkkäiden kannat alkavat jälleen runsastua, ja huippu saavutetaan kahden-kolmen vuoden päästä.

Säännöllinen kannanvaihtelu eli sykli voi aika ajoin vaimentua, jopa kadota kokonaan tai muuttua vuodesta toiseen samankaltaiseksi. Voimakkaiden ja säännöllisten syklien aikaan myös kannanvaihtelun maantieteellinen samanaikaisuus eli synkronia on yleensä laajimmillaan. Tällä hetkellä ainakin eteläisemmässä Suomessa näyttää olevan merkkejä syklisyyden voimistumisesta ja synkronian palaamisesta.

Eteläisen Suomen itäpuoliskossa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat runsastuneet kahden vuoden ajan, keväästä 2024 alkaen. Alueella eletään tällä hetkellä kannanvaihtelun huippuvaihetta. Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat alueella runsaat. Etenkin metsämyyriä esiintyy paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Odotettavissa on, että kaikilla näillä alueilla myyräkannat kääntyvät laskuun talven aikana.

Lounais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata myyräkannat, etenkin metsämyyrät, ovat runsastuneet selvästi kesän aikana ja niitä tavataan maastossa tällä hetkellä kohtalaisesti. Varsinkin Lounais-Suomessa, Päijänteen länsipuolella, metsämyyriä esiintyy runsaasti. Kaikilla näillä alueilla on odotettavissa myyrähuippu syksyllä 2026.

Lapissa ja Koillismaalla esiintyy pikkujyrsijöitä vain niukasti. Joillain alueilla, esimerkiksi Käsivarressa, kannat ovat kasvaneet hieman syklin aallonpohjasta, mutta näilläkin alueilla seuraava huippu ajoittuu aikaisintaan syksylle 2027.

Lapin eteläpuoleisessa Suomessa on merkittävä myyrien aiheuttamien taimituhojen ja -vaurioiden riski talvella 2025–26. Riski on suurin kaakkoisimmassa Suomessa ja siitä Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. Näillä alueilla esiintyy kohtalaisen runsaasti peltomyyriä, jotka aiheuttavat merkittävimmät taimituhot. Peltomyyrät vaurioittavat kaikkien metsäpuulajien taimia ja nuoria ikäluokkia kaluamalla niiden kuorta hangen alla talvella.

Kaikkialla missä esiintyy runsaasti metsämyyriä, voi syntyä havupuiden latvavaurioita. Metsämyyrät kiipeilevät aktiivisesti jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoissa ja kaluavat latvakasvainten kuorta ja syövät latvasilmuja. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havupuun taimia hangen alla.

Myyrätuhoja voi ehkäistä runkosuojilla, lumen polkemisella taimien ympärillä ja pyytämällä myyriä loukuilla. Metsänomistajien on syytä harkita myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Riski on suuri etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tartuntamahdollisuus on suurin ulkorakennuksissa, esimerkiksi liitereissä, joihin metsämyyrillä on pääsy. Syksyllä sisätiloihin hakeutuneet metsämyyrät on suositeltavaa pyytää pois mahdollisimman pian. Jätösten siivoamisessa on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä pölyä ilmaan nostavan harjan tai imurin sijasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)