Lukuvuoden 2024–25 aikana opintotukea sai 295 000 ja koulumatkatukea 92 000 opiskelijaa. 143 000 opiskelijaa nosti opintolainaa. Tiedot selviävät Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.

Korkeakouluista valmistuneista opiskelijoista kahdella kolmesta oli opintolainaa vuonna 2024. Kuvio näyttää vuonna 2024 tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän koulutusasteen mukaan, opintovelallisten osuuden sekä opintolainan suuruuden tutkinnon suorittaneilla.

Vuonna 2024 korkeakouluista valmistuneista opiskelijoista kahdella kolmesta oli opintolainaa sen lukukauden lopussa, jona he valmistuivat.

Niillä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla, joilla oli opintolainaa, keskimääräinen lainan suuruus oli 23 658 euroa ja useammalla kuin joka viidennellä lainaa oli yli 30 000 euroa.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla, joilla oli opintolainaa, lainaa oli valmistumisen aikoihin keskimäärin 18 370 euroa. Ulkomailla tutkinnon suorittaneista lähes yhdeksällä kymmenestä oli valmistuessaan opintolainaa, ja keskimääräinen lainasumma oli 28 293 euroa.

Kaikkien opintovelallisten keskimääräinen opintolainan suuruus on kasvanut lukuvuosien 2010–11 ja 2023–24 välillä noin 5 000 eurosta noin 12 000 euroon.

– Nimellisesti opintoraha on kasvanut samalla ajanjaksolla noin 1 700 eurosta 1 900 euroon saajaa kohti vuodessa, ja ostovoimakorjattuna itse asiassa pienentynyt noin 15 prosentilla. Koska opintolainat ovat kasvaneet voimakkaasti ja opintorahan ostovoima puolestaan heikentynyt, voidaan tulkita, että opintotuki on muuttunut lainapainotteisemmaksi, sanoo erikoistutkija Heta Moustgaard tiedotteessa.

Lukuvuonna 2024–25 opintotukea sai kaikkiaan 295 000 opiskelijaa, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Opintotukea saaneet olivat keskimäärin 23-vuotiaita. Naisten osuus oli 57 prosenttia.

Lukuvuoden aikana 143 400 opiskelijaa nosti opintolainaa. Opiskelevia ja jo valmistuneita opintovelallisia oli lukuvuoden lopussa kaikkiaan noin 516 600.

Vuosina 2014–22 opintovelallisten kokonaismäärä kasvoi vuosittain, kunnes se vuonna 2023 kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun. Laskusuunta jatkui vuonna 2024, jolloin opintovelallisten määrä väheni prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2024 opintolainoja ja niiden korkoja maksettiin pankeille valtiontakauksen perusteella 112,1 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 85,2 miljoonaa euroa. Kelan perittävänä olevia opintolainan takaussaatavia oli vuoden 2024 lopussa 269 miljoonaa euroa, mikä oli 44 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Koulumatkatuen saajien määrä on kasvanut sen jälkeen, kun oppivelvollisuusikää vuonna 2021 pidennettiin 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tuli kokonaan maksuton. Tukea sai lukuvuonna 2024–25 yhteensä 92 270 opiskelijaa, mikä oli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Määrä on yli kaksinkertaistunut oppivelvollisuusiän pidentämisen jälkeen, sillä lukuvuonna 2020–21 tukea sai 42 080 opiskelijaa.

Myös tuen kustannukset ovat kasvaneet. Vuoden 2024 aikana koulumatkatukea maksettiin lähes 91 miljoonaa euroa. Tämä oli viidenneksen enemmän kuin edellisenä vuonna ja lähes kolme kertaa niin paljon kuin vuonna 2020.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)