Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan lokakuussa hukkui neljä ihmistä. Kaikki hukkumiset tapahtuivat Etelä-Suomessa. Yksi hukkuminen tapahtui uidessa, yksi tahattomasti veteen putoamisen yhteydessä ja kahdessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Tammi-lokakuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 85.

Talven tehdessä tuloaan on syytä varautua ja varustautua vesistöjen viilenemiseen ja jääturvallisuuteen. Vaikka meri ja isot järvet ovat vielä auki, pienemmät vesistöt Pohjois-Suomessa mahdollistavat jo jäällä liikkumisen.

– Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua olosuhteissa on paljon. Ensimmäiset jääpeitteet ovat saapuneet Pohjois-Suomeen. Samaan aikaan eteläisemmässä Suomessa osa valmistautuu laittamaan veneensä talviteloille ja jotkut vielä veneilevätkin. Joka tapauksessa hypotermia riskit ovat läsnä ja kaikkien sekä vesillä että jäällä liikkujien tulee varustautua turvavarustein, muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

– Nyt on myös hyvä hetki tarkastella ennakoiden jääturvallisuuteen liittyviä toimintatapoja ja ohjeita, sekä keskustella avoimesti näistä aiheista myös lasten ja nuorten kanssa.

SUH:n median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 16 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena (2015–24). Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Samat jäät, jotka ovat vuosien varrella kantaneet, voivat seuraavana talvena pettää.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, vesikulkuneuvoilla liikkumisen yhteydessä sekä jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneet nousevat esiin tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Oikeilla turvallisuuskäytännöillä, kuten varautumalla ja varustautumalla oikeaoppisesti, suurin osa hukkumisista olisi vältettävissä.

Lokakuun hukkumiskuolemista kaikki neljä tapahtui Etelä-Suomessa. Kuluneen vuoden hukkumisista 25 on tapahtunut uidessa, 17 jäihin vajoamisen seurauksena, 12 vesiliikenteen yhteydessä, kuusi tahattomasti veteen putoamisen seurauksena ja 25 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 49 on ollut miehiä, yhdeksän naisia ja 27 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna lokakuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan kuusi ihmistä ja tammi–lokakuussa 81 ihmistä.

Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.

Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään kymmenen senttiä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 sentin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.

Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.

Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)