Varsinais-Suomi on koko Suomen ruoka-aitta, mutta monipuolinen lähiruokatarjonta ei kuitenkaan korostu koululounailla ja muissa julkisten keittiöiden valmistamissa aterioissa. Lähempää lautaselle -hankkeessa etsitään keinoja saada lähituottajien tarjonta kohtaamaan julkisen sektorin kysyntää nykyistä paremmin. Siitä hyötyisi koko alueellinen ruokaketju.

Valonia ja Pyhäjärvi-instituutti ovat aloittaneet EU:n maaseuturahoituksen tuella toteutettavan Lähempää lautaselle -hankkeen, jonka tavoitteena on saada lisää lähiruokaa Varsinais-Suomen julkisiin keittiöihin ja vahvistaa alueellisen ruokaketjun muutoskestävyyttä muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa.

Monissa julkisissa keittiöissä haluttaisi tarjota enemmän lähiruokaa, mutta yhteistyöhön on vaikea päästä, sillä lähituotteiden volyymi ei useinkaan riitä julkisiin puitesopimuksiin, ja pientuottajat kokevat julkisen sektorin liian byrokraattiseksi yhteistyökumppaniksi. Lisäksi tuottajilla on puutteita tarjousosaamisessa ja tilaajilla hankintaosaamisessa. Lähempää lautaselle -hanke pyrkii auttamaan molempia osapuolia.

Valonian kehittämisasiantuntija Anni Lahtela kertoo, että tuottajille pidettiin ensimmäinen tarjousosaamiseen keskittynyt koulutus lokakuussa ja kunnille on perustettu verkosto, jossa etsitään yhteistyön mahdollisuuksia ja jaetaan hyviä käytäntöjä.

– Ensimmäisessä tilaisuudessa oli mukana Varsinais-Suomen 27 kunnasta jopa 16, eli tarve tiedonvaihdolle ja yhteistyölle on selkeästi suuri. Haasteet ovatkin monille kunnille yhteisiä: resurssit ovat pienet, eikä kunnissa välttämättä ole omia hankinta-asiantuntijoita.

Kunnissa kaivataan tietoa lähituotteiden lisäämisen mahdollisuuksista, reseptiikan kehittämisestä, kustannustehokkuudesta ja toimitusvarmuudesta sekä yleisesti hankintojen ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.

Hanke tekee yhteistyötä Kaarea Oy:n kanssa. Kaarea valmistaa päivittäin lähes 60 000 ateriaa Varsinais-Suomessa ja on halukas lisäämään lähellä tuotettujen elintarvikkeiden osuutta hankinnoistaan. Nyt Kaarea testaa uutta dynaamista hankintajärjestelmää (DPS), jonka avulla pientuottajat pystyvät tarjoamaan heille pienempiä eriä, joista Kaarea pystyy yhdistelemään hankintakokonaisuuden.

Pientuottajien tavoittamiseksi hanke tekee yhteistyötä MTK-Varsinais-Suomen kanssa.

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen kestävän kehityksen organisaatio, joka on työskennellyt ruokaketjun kehittämisen parissa jo pitkään. Lähempää lautaselle -hankkeessa työskentelevä Anni Lahtela näkee, että Varsinais-Suomella on keskeinen asema ruuan ja elintarvikkeiden tuottajana Suomessa. Laaja-alainen ruokaketjun kehittäminen on tärkeää monestakin eri näkökulmasta.

– Ruokaketjulla Varsinais-Suomessa on suuri vaikutus esimerkiksi elinvoimaan, talouteen, ruokaturvaan, omavaraisuuteen, ilmastokestävyyteen, terveyteen, luonnonvarojen käyttöön ja Saaristomereen, hän listaa.

Lahtela uskoo, että kysynnän ja tarjonnan haasteet tulevat vain korostumaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen edetessä, joten haasteisiin on hyvä tarttua jo ennakoiden.

Lähempää lautaselle -hanke jatkuu kevääseen 2026 asti. Hankkeessa tullaan vielä selvittämään esimerkiksi Varsinais-Suomen ruokaketjun tulevaisuusnäkymiä. Selvitystä on pohjustettu jo tänä vuonna tehdyillä taustahaastatteluilla. Suunnitelmissa on myös kohdennettuja keskusteluja päivittäistavarakaupan toimijoiden kanssa liittyen paikallisten tuotteiden markkinamahdollisuuksiin. Lisäksi tuottajille tullaan järjestämään vertaisoppimistilaisuuksia ilmastokestävyydestä ja viljelysuunnittelusta sekä esimerkiksi viljelykiertojen monipuolistamisesta.

Lähempää lautaselle -hankkeen kokonaiskustannus on 289 000 euroa. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskus. ELY-keskus myöntää maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman mukaisiin toimiin. Yksi suunnitelman pääpainopisteistä on ruokaketjun kehittäminen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)