Turun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemista hoitotyön ympäristöissä. Henkisyys voi tukea ikääntyneiden muistisairaiden hyvinvointia elämän merkityksellisyyden ja tarkoituksen kokemusten kautta. Ikääntyneet muistisairaat tarvitsevat sairauden edetessä tukea näiden kokemusten tavoittamiseksi.

TtM Kristiina Juudinin väitöskirjatutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään ikääntyneiden muistisairaiden henkisyyden tukemista hoitotyön ympäristöissä.

– Muistisairaiden määrä lisääntyy, ja he tarvitsevat ikääntyneistä eniten hoitoa ja hoivaa, mutta heidän henkiset tarpeensa jäävät usein huomioimatta, Juudin huomauttaa tiedotteessa.

Juudinin tutkimuksessa henkisyyden tukemisen lähtökohtana on kunnioitus, hyväksyminen, rakkaus ja myötätunto. Henkisyyden tukeminen ei tarkoita niinkään konkreettisia hoitotyön toimintoja, vaan asennetta ja läsnäoloa.

– Tärkeää on, että hoitohenkilökunta kohtaa muistisairaan ihmisen arvokkaana vertaisenaan. Oman henkisyyden reflektointi on tässä keskeistä. Sen pohjalta hoitajat tulkitsevat muistisairaan ilmaisemia henkisiä tarpeita, sanoo Juudin.

Juudin nostaa tärkeään asemaan yhteistyön muistisairaan läheisten kanssa; muistisairauden edettyä hoitohenkilökunta saa tietoa henkisistä tarpeista perehtymällä muistisairaan elämänhistoriaan. Tässä muistisairaan ihmisen hyvin tuntevat läheiset ovat avuksi.

– Henkisyyden tukemisen perusta on aina ihmisen yksilöllinen tarve. Henkisyyttä voidaan tukea elämänkatsomuksen tai uskonnon, merkityksellisten ihmissuhteiden, luonnon tai taiteen kautta.

Ikääntyneen muistisairaan hoito- ja elinympäristöllä on roolinsa henkisyyden tukemisessa. Kun minuus muistisairauden edetessä pirstaloituu, ympäristö voi auttaa häntä muistamaan, mikä tuo hänen elämäänsä merkityksen ja tarkoituksen kokemuksia.

Hoitohenkilökunta voi ympäristön symbolisten elementtien kautta ymmärtää muistisairaan ihmisen minuutta.

– Henkisyyttä tukeva hoito- ja elinympäristö etsii yhdessä muistisairaan ihmisen ja hänen hoitoonsa osallistuvien kanssa vastauksia eksistentiaalisiin kysymyksiin: ”Mihin minä kuulun?”, ”Mitä minusta jää jäljelle?” ja ”Minne olen matkalla?”. Henkisyyden tukeminen on sitä, että etsitään yhdessä muistisairaan ihmisen elämään syviä merkityksen ja tarkoituksen kokemuksia, Juudin tiivistää.

Väitöskirjatutkija korostaa, että henkisyyden tukemisen kautta muistisairaat saavat laadukkaampaa kokonaisvaltaista hoitoa ja hoivaa, jossa heidän henkilökohtaista minuuttaan pidetään koossa ja vahvistetaan.

– Samalla myös hoitohenkilökunnan työhön muistisairaiden kanssa voi löytyä uusi merkityksellinen syvyys, Juudin huomauttaa.

Juudin esittää väitöskirjansa Supporting the spirituality of older people with dementia in their caring and living environments julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1. marraskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7).

Vastaväittäjänä on professori Fiona Timmins (School of Nursing, Midwifery and Health Systems, University College, Dublin, Irlanti) ja kustoksena professori Riitta Suhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väitöskirja on yliopiston julkaisuarkistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)