Moni suomalainen säästää autoilun kustannuksista karsimalla huolloista, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Kyselyn mukaan lähes kolmasosa (31 %) heistä, joiden taloudessa on auto käytettävissä, on joutunut säästämään autoilun kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana. Autoilun kustannuksista säästäneistä vastaajista 29 prosenttia kertoi joutuneensa säästämään karsimalla huollot vähimmäishuoltoihin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

Huolloista säästäminen on erityisen huolestuttavaa, koska Suomen autokanta on vanhentunut, sanoo LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri. Suomen henkilöautokannan keski-ikä nousi viime vuonna jo 13,2 vuoteen.

– Huoltamaton auto on riski liikenteessä sekä omalle että muiden tielläliikkujien turvallisuudelle. Huoltojen karsiminen voi jättää piiloon esimerkiksi akun, jakohihnan tai jarrujen toimintaan liittyviä ongelmia, jotka voivat pysäyttää matkan yllättäen ja aiheuttaa vaaratilanteita. Auton huolloista säästäminen voi käydä kalliiksi myös lompakolle, sillä huollot ennaltaehkäisevät isojen korjauskulujen tarvetta, Alaviiri sanoo tiedotteessa.

Autoalan Keskusliiton teknisen johtajan Jouko Sohlbergin mukaan valmistajan ohjeistamista määräaikaishuolto-ohjelmista lähdetään usein nipistämään silloin, kun taloustilanne kiristyy.

– Huoltovälit ylittyvät, ja polttomoottoriautoihin tehdään ainoastaan moottorin öljyn ja öljynsuodattimien vaihtoja. Auto tulee kuitenkin huoltaa valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti, jotta sen elinkaari täyttää sille asetetut odotukset. Huolloista nipistäminen näkyy myös käytettyjen autojen kaupan puolella. Autojen huoltamattomuus aiheuttaa paljon riitoja, joita puidaan kuluttajariitalautakunnassa asti, Sohlberg sanoo.

Autoliike vastaa käytetyn auton virheistä kuluttajansuojalain mukaisesti. Yksityishenkilöiden välisessä autokaupassa sovelletaan kauppalakia.

– Huoltohistorialla on suuri merkitys auton jälleenmyyntiarvolle. Huollettu auto on myös ympäristöystävällisempi: säädöt ovat kohdillaan, ja moottori toimii mahdollisimman vähäpäästöisesti, Alaviiri sanoo.

Autokannan kiertonopeus on hidastunut Suomessa viime vuosien aikana. Vuosina 2000–10 ensirekisteröintien osuus autokannasta oli keskimäärin 5,5 prosenttia, kun taas vuosina 2022–23 vain hieman yli kolme prosenttia autokannasta uusiutui. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa keskimäärin 5–8 prosenttia autokannasta on uusiutunut viime vuosina poikkeuksellisesta markkinasta huolimatta.

Kuluvana vuonna uusien autojen rekisteröinnit ovat jääneet selvästi pitkän aikavälin keskiarvostaan. Tänä vuonna autoala arvioi henkilöautojen ensirekisteröintien määrän jäävän 73 000 autoon, joka on vähemmän kuin kertaakaan yli 30 vuoteen. Jotta autokannan keski-ikä alenisi, Suomessa pitäisi rekisteröidä noin 140 000 henkilöautoa vuosittain.

– Suomen autokannan ikääntymisen pysäyttämiseen tarvittavista luvuista on valitettavasti jääty viime vuosina merkittävästi. Nopeammin uudistuva autokanta parantaisi liikenneturvallisuutta ja laskisi liikenteen päästöjä selvästi. Uudempien autojen keskimäärin pienempi polttoaineenkulutus ja sähköistyminen näkyisi myös ihmisten lompakoissa, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n tekninen asiantuntija Markus Markkanen.

Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19. tammikuuta. Autoilun kustannuksista säästämisestä kysyttiin niiltä 865 vastaajalta, joiden taloudessa on auto käytössä. Näistä 252 oli joutunut säästämään autoilun kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)