Valikoiva syöminen eli nirsoilu menee usein ajan kanssa ohi, mutta pienillä teoilla voidaan sujuvoittaa arkea. Ruokarohkeuskerhot kiinnostavat perheitä.

Arvioiden mukaan jopa 40 prosentilla alle kouluikäisistä lapsista on vaihe, jolloin he karsastavat uusia ruokia, ruokien rakenteita tai makuja. Tätä kutsutaan ruokaneofobiaksi. Useimmilla ongelmat ruokapöydässä lievenevät kouluikään mennessä. Valikoivan syömisen taustalla on monenlaisia tekijöitä liittyen perimään, temperamenttiin, aistiherkkyyksiin, uhmaikään ja ympäristöön.

– Valikoiva syöminen voi tehdä perheen ruokailuista stressaavaa. Voi olla pitkä aika vanhemmille odottaa, että lapsi tottuu monipuoliseen ruokaan, kun on samalla huoli lapsen kasvusta, toteaa ruokakasvatuksen asiantuntija Henriikka Jussila Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta tiedotteessa.

Valikoivassa vaiheessa kannattaa laittaa tarjolle monipuolisesti erilaisia ruokia, vaikka lapselta tulisi vastalause.

– Ei ole epäonnistuminen, jos lapsi ei taaskaan maistanut, vaan olantaputus aikuiselle, että laitoit sen haastavamman ruuan tarjolle, Jussila huomauttaa.

– On ihan ok, että lapsi syö ajoittain vain joitain aterian osia kuten pastaa tai leipää. Kyllä se muukin ruoka vielä joku päivä uppoaa, Jussila rohkaisee.

Asiantuntija haluaa antaa vanhemmille kehuja, sillä omia onnistumisia ei aina itse arjessa huomaa. Ruokakasvatus on sinnikästä, jokapäiväistä puuhaa ja usein palkinto näkyy vasta vuosien päästä.

Jos lapsi kokee pelkoa tai vastenmielisyyttä makuihin ja koostumuksiin, voi avuksi ottaa aistilähtöiset leikit.

– Tunnustellaan, katsellaan, nuuhkitaan ja kuulostellaan. Unohdetaan kokonaan maistaminen ja käytetään niitä aisteja, jotka lasta innostavat ja tuntuvat turvallisilta, Jussila antaa esimerkin.

Aistilähtöinen ruokakasvatus on tutkitusti vähentänyt lasten valikoivaa syömistä – myös neurokirjon lapsilla, joilla aistiherkkyys voi olla erityisen vahvaa.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry on kehittänyt ruokarohkeuskerhoja 3–6-vuotiaille lapsille vanhempineen Sosiaali-​ ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoituksella (STEA).

– Kerhossa kokkailemme ja tutustumme ruokiin lasten ja vanhempien kanssa, Jussila kertoo.

Toiminta on saanut vanhemmilta suurta kiitosta erityisesti vertaistuesta ja lempeästä ilmapiiristä. Myös etäkerhoja on kokeiltu. Osallistuneista vanhemmista yli 90 prosenttia koki kerhon jälkeen pärjäävänsä paremmin lapsen valikoivan syömisen kanssa.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Silja Varjosen mukaan kerhot ovat tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

– Toivomme, että tarjoamamme matalan kynnyksen toiminta voisi ehkäistä valikoivan syömisen pahenemista ja lopulta myös ravitsemusterapiakäyntejä. Kerhot ovat tällä hetkellä hankerahoituksen varassa, mutta keinoja niiden jatkamiseksi etsitään, Varjonen sanoo.

Näytä mallia. Laita haastavampiakin ruokia tarjolle ja nautiskele niistä itse, vaikka lapsi ei vielä haluaisi maistaa.

Tehkää yhdessä. Ruokaa valmistaessa ruuat tulevat tutummiksi. Lapsi voi esimerkiksi raastaa, valita mausteita tai rikkoa kananmunia.

Taklaa valtataistelut. Sopikaa selkeä jako: aikuinen päättää ruoka-ajat ja mitä ruokaa on tarjolla, lapsi päättää kuinka vähän tai paljon syö ilman aikuisen painostusta tai kyttäystä.

Aistit käyttöön. Leikkikää ruualla ja tutkikaa uteliaasti ruuan eri ominaisuuksia.

Ole armollinen – välillä auttaa vain aika. Et ole valikoivan vaiheen kanssa yksin.

Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry on valtakunnallinen asiantuntijajärjestö, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, monipuolisia ruokatottumuksia ja tasapainoista ruokasuhdetta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)