Yksityisten terveyspalvelujen markkinat ovat voimakkaasti keskittyneet Suomessa yrityskauppojen myötä. Kilpailutilanne on huomattavasti heikompi haja-asutusalueilla kuin suurissa kaupungeissa. Kela-korvaus ei ole merkittävästi vaikuttanut palveluiden kysyntään, mutta vahvemmin kohdistettuna se voisi ohjata markkinoita.

Yksityinen terveyspalveluala on merkittävä osa Suomen taloutta ja terveyspalvelujärjestelmää. Terveyspalvelualan yritysten tuotos kasvoi 227 prosenttia eli yli kolminkertaiseksi vuosina 2000–22. Samalla ajanjaksolla kansantalous kasvoi 35 prosenttia eli reilulla kolmanneksella.

– Kasvanut kysyntä on houkutellut alalle pääomasijoittajia. Lukuisat yrityskaupat 1990-luvulta lähtien ovat keskittäneet yksityisten terveyspalveluiden markkinarakennetta. Tämä on herättänyt huolta yritysten kilpailun heikentymisestä ja hintojen kohoamisesta, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa.

Hiltusen tuore väitöstutkimus selvittää aiempaa tarkemmin Suomen yksityisten terveysmarkkinoiden kehitystä.

Suomen yksityisten erikoislääkäripalvelujen tarjonta on keskittynyt kaupunkikeskuksiin, missä kysyntää on runsaasti. Vuosina 2008–12 tarjontaa kuitenkin levisi entistä enemmän myös maaseutumaisille alueille, mikä paransi palvelujen saatavuutta niin, että palvelut olivat saatavilla keskimäärin 92 prosentille kansalaisista. Toisaalta monopoliasema oli kaupunkimaisten alueiden ulkopuolella varsin tavallinen.

Erikoisalat myös poikkesivat toisistaan usein eri tavoin. Erot selittyvät muun muassa sillä, että palvelujen saatavuus julkiselta sektorilta vaihtelee erikoisaloittain ja yksityiset vakuutukset korvaavat alojen käyntejä eri tavoin.

Hiltunen selvittää väitöskirjassaan myös yleislääkäreiden kilpailutilanteen ja lääkäripalkkion välistä yhteyttä sekä muita palkkiotasoa selittäviä tekijöitä ikääntyneiden palveluissa.

Tulosten mukaan lääkärinpalkkiot olivat korkeammat, kun lääkäreiden välistä kilpailua oli vähemmän. Yhteys oli kuitenkin määrältään varsin pieni useisiin muihin hintaa selittäviin tekijöihin nähden.

Eniten hintatasoa selittää se, missä yrityksessä lääkäri työskentelee. Lisäksi lääkäri perii korkeampaa palkkiota, kun toimipisteen palveluvalikoima on laaja. Myös lääkäreiden erilaiset voitontavoittelun motiivit selittävät todennäköisesti lääkäreiden välisiä eroja hinnoittelussa.

– Yleislääkäripalvelun hinta muodostuu todellisuudessa monen eri tekijän summana. Lääkäreiden välinen kilpailu selittää hintaa vain vähän, kertoo Hiltunen.

Hiltusen tutkimuksen mukaan hintojen julkinen läpinäkyvyys voi merkittävästi lisätä kilpailua ja laskea palveluiden hintoja. Magneettikuvausten hinnat laskivat jopa 11 prosenttia, kun tarkkoja hintatietoja julkaistiin toimipistekohtaisesti. Lisäksi hinnat laskivat enemmän keskittyneemmillä markkinoilla.

– Potilaat hyötyvät selkeästi, jos he voivat helposti vertailla hintoja palveluntuottajien välillä. Hintojen läpinäkyvyys lisää kilpailua ja auttaa hillitsemään hintojen nousua. Tämä kannattaisi huomioida terveyspolitiikassa, suosittelee Hiltunen.

Aluekohtaisten keskihintojen julkaisu puolestaan ei vaikuttanut hintoihin, tai saattoi jopa johtaa hintojen kohoamiseen. Jos markkinoiden kilpailu on heikkoa, alueellisten keskihintojen julkaisu saattaakin toimia päinvastoin kuin on toivottu ja vain yhdenmukaistaa hinnoittelua.

– Hintojen julkaisussa onkin kiinnitettävä huomiota siihen, että tarjottu tieto on riittävän tarkkaa. Silloin se aidosti parantaa hintavertailun mahdollisuuksia, Hiltunen summaa.

Nykyisin yksityisten terveyspalvelujen hintoja pystyy vertailemaan toimipisteittäin EU-terveydenhoito.fi-sivuilla.

Kela-korvauksen vaikutus palveluiden kysyntään riippuu korvaustasosta, ja korvattavuuskriteerit rajoittavat palvelukehitystä

Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset vaikuttavat tutkimuksessa haastateltujen terveysalan yritysten ja sidosryhmien mukaan varsin vähän yksityisten terveyspalveluiden kysyntään yleisesti. Tämä johtuu siitä, että nykyisin potilaalle jää korvausten jälkeen edelleen huomattava summa maksettavaa. Korvauksen vaikutus kysyntään on merkittävä vain joissain poikkeustapauksissa.

Haastatellut asiantuntijat arvioivat, että pieni korvaustason lasku ei saa yrityksiä laskemaan hintoja, mutta pienikin korvaustason nosto saa yritykset nostamaan hintoja.

Sairaanhoitokorvaukset voivat sen sijaan asiantuntijoiden mukaan vaikuttaa yritysten tuotantopäätöksiin ja investointeihin. Korvaukset ovat ohjanneet tuotantoa sellaisiin palveluihin, joista on maksettu suurempia Kela-korvauksia. Korvattavuus viestii myös asiakkaalle siitä, että palvelu on katsottu lääketieteellisesti vaikuttavaksi.

– Korvattavuuskriteerit ohjaavat terveysmarkkinoita kohti määrättyä palveluvalikoimaa, koska yritykset pyrkivät tuottamaan korvattavia, luotettaviksi koettuja palveluita. Toisaalta uusien, entistä vaikuttavampien palveluiden kehittäminen saattaa hidastua, jos ne jäävät korvattavuuden ulkopuolelle, kertoo Hiltunen.

Asiantuntijoiden mukaan korvausten ohjausvaikutusta voitaisiin lisäksi hyödyntää tietoisemmin kohdentamalla korvauksia terveyspoliittisesti tärkeiksi tunnistettuihin palveluihin.

– Hallituksen uunituore Kela-korvausuudistushan pyrkii juuri kohdistamaan korvaukset palveluihin, joiden saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on heikkoa. Samalla pitää kuitenkin varmistaa, että kuluttajilla on kannustimet sekä riittävästi tietoa tuottajien vertailuun. Muuten vaarana on, että korvausten korotukset valuvat hintoihin, Hiltunen tiivistää.

Asiantuntijat korostavat, että Kela-korvausten uudistuksia tulee arvioida osana koko palvelujärjestelmää.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)