Naisjohtajien osuus Suomessa kasvoi neljällä prosenttiyksiköllä viime vuonna edelliseen vuoteen nähden. Nyt neljä kymmenestä (40,0 %) suomalaisesta johtavissa tehtävissä työskentelevistä henkilöistä on naisia, ilmenee EVA:n viidettä kertaa kokoamasta Lasikattomittarista.

Suomalaisten naisjohtajien osuus nousi viime vuonna neljällä prosenttiyksiköllä vuoden 2022 osuudesta (36 %), selviää EVA:n kokoamasta Lasikattomittarista. Naisjohtajien osuuden kohentumisen taustalla on muun muassa naisten kohentunut työllisyysaste.

EVA vertaili Lasikattomittarissa myös johtotehtävissä toimivien naisten osuuksia muihin kehittyneisiin talouksiin. Suomi on nyt tuoreimmassa tilastossa vertailumaiden seitsemäs. Tasa-arvomittarin kärjessä on Ruotsi, jossa naisjohtajia oli viime vuonna lähes 44 prosenttia.

Tarkasteltaessa pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien sukupuolijakaumaa, piirtyy tasa-arvosta hieman vähemmän ruusuinen kuva. Sekä Suomen että Ruotsin 50 suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajana työskentelee vain yksi nainen: Ruotsissa Sinch-teknoyhtiön Laurinda Pang, Suomessa Orion-lääkeyhtiötä johtava Liisa Hurme.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa löytyy vain kaksi muuta naista, Fiskarsin Nathalie Ahlström ja Marimekon Tiina Alahuhta-Kasko.

– Lasikattomittari osoittaa, että naisten osuus johtajista on kasvanut. Silti yritysten ylin valta, toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan paikat, päätyvät lähes aina miehille. Tämä ei helposti muutu. Yksi syy tähän ovat Suomen voimakkaasti sukupuolittuneet koulutus- ja työmarkkinat, sanoo EVA:n johtaja Emilia Kullas.

EU:n niin sanottu kiintiödirektiivi edellyttää, että suurimpien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 40 prosenttia on aliedustetulla sukupuolella vuoden 2026 kesäkuuhun mennessä.

– Pörssiyhtiöiden hallitusten nimitysvaliokunnilla tulee kiire täyttää direktiivin vaatimukset aikatauluun mennessä. Nykyisellä naisten osuuden kasvuvauhdilla EU:n edellyttämä tavoite ei täyty, Kullas sanoo.

Lasikattomittari tarkastelee naisten osuutta johtavissa tehtävissä, naisten ja miesten eroa työvoimaan osallistumisessa ja korkea-asteen koulutuksessa, lastenhoitokuluja ja äitien palkallisia vapaita.

Mittariin on kerätty uusimmat luvut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja OECD:n tietokannoista. EVAn käyttämä mittari mukailee The Economist -lehden The Glass Ceiling -indeksiä. Kuviot ja keskiarvot eivät sisällä kaikkia OECD-maita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)