Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisten ammatillisten oppilaitosten opettajista kokee, että heillä on riittävästi tietoa ja osaamista opiskelijan työssäoppimisjakson turvallisuuden arvioimiseen. Opettajista kuitenkin vain alle puolet pitää opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen riskienarviointia oppilaitoksessa onnistuneena.

Työssäoppiminen on pakollinen osa toisen asteen ammatillista perustutkintoa ja vastuu turvallisuudesta kuuluu oppilaitokselle ja työssäoppijan vastaanottavalle työpaikalle. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämästä kyselystä ammatillisten oppilaitosten opettajille selviää, että kyselyyn vastanneet opettajat pääosin kokevat omaavansa tarvittavat tiedot ja taidot opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen arviointiin.

– Tuloksissa ilahdutti, että opettajat kokevat tietonsa ja taitonsa riittäväksi. Vastuuta riskienarvioinnista on kyselyn perusteella kuitenkin ehkä selätetty liikaakin yksittäisten opettajien vastuulle. Joka kolmannessa oppilaitoksessa ei ole sovittu yhteisiä toimintatapoja ja annettu ohjeita opettajille siitä, miten varmistetaan oppilaiden työssäoppimisjaksojen työturvallisuus, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Susanna Visuri sanoo tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneista opettajista 46 prosenttia kertoo, että opiskelijat ovat raportoineet heille harjoittelupaikoissaan kohtaamista epäkohdista. Opettajista lisäksi joka kolmas raportoi, että heidän ohjaamilleen opiskelijoille oli tapahtunut tapaturmia tai läheltä piti -tilanteita työssäoppimisjakson aikana.

– Tulokset kertovat osaltaan siitä, että opettajat ovat onnistuneet antamaan opiskelijoille tarvittavia työkaluja riskien tunnistamiseen. Onnettomuuksien ja läheltä piti -tilanteiden lukumäärää pidän kuitenkin liian suurena, ja harjoittelupaikkoja tarjoavien yritysten ja oppilaitosten kannattaisi tiivistää yhteistyötään, Suomen Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston OSHVET-lähettiläänä toimiva Tanja Halttunen Axxell Utbildning Oy:stä toteaa.

Kyselyyn vastanneista opettajista vain alle puolet kokee, että työssäoppimisjaksojen riskienarviointi on onnistunut.

– Avoimien vastauksien perusteella opettajat toivovat selkeämpää vastuunjakoa oppilaitosten ja harjoittelijoita vastaanottavien organisaatioiden välillä. Moni toivoo myös lisää aikaa vierailla harjoittelijoita vastaanottavissa työpaikoissa ja ylipäätään lisää resursseja työssäoppimisjaksojen järjestelyihin. Pidän itse tärkeänä, että opettajat tuntevat organisaatiot, jonne oppilaita lähetetään, Halttunen toteaa.

Halttunen ja Visuri muistuttavat, että opiskelijoiden lähtötilanne vaikuttaa heidän tarvitsemaansa tuen määrään työssäoppimisjakson aikana.

– Kaikkien osapuolien olisi hyvää muistaa, että ei ole kahta samanlaista työssäoppijaa. On tärkeää, että oppilaitos ja harjoittelijan vastaanottava työpaikka vaihtaisivat keskenään tietoa, jos esimerkiksi oppilaalla on erityisiä tarpeita. Ne voivat liittyä esimerkiksi kielitaitoon, oppimiseen tai henkilön terveydentilaan, Halttunen pohtii.

– Kyselyn vastauksista näimme, että erityisesti riskialttiilla aloilla, kuten rakennusalalla, oppilaitoksissa satsataan riskienarviointiin ja opiskelijoiden turvallisuustietoisuuden kasvattamiseen. Turvallisuusasiat ovat ihan yhtä tärkeitä myös muilla toimialoilla. Kyselyn perusteella voisi olla myös tarpeen selvittää työssäoppimisen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimuksen keinoin, Visuri pohtii.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämään verkkokyselyyn vastasi syyskuussa 2024 yhteensä 65 ammatillisen oppilaitoksen opettajaa. Kysely lähetettiin 15 ammatilliseen oppilaitokseen Suomessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)